Julkaistaan kirjoittajan luvalla.

-----------------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä:Jaakko Mäkikylä (jaakko.makikyla@meridian-x.fi)
Aihe:Re: Inkkarilla melonta 
Uutisryhmät:sfnet.harrastus.melonta
Päivämäärä:2000/07/07 
 

Koitetaan vastata:

Pane päälle pelastusliivit, hattu päähän ja ota aurinkolasit mukaan.
Pehmeät hanskat voisivat myös olla mukavat. Lakattu märkä puu (mela)
käteä vasten on liukas.

Pehmeät kengät jalkaan tai ihan vaan sukkasillaan.
Sukat jalassa on tukevampi liikkua kivikkoisessa, virtaavassa vedessä.

Pane kännykkä vesitiiviiseen pussiin tai jätä rantaan.

Ota mukaan varavaatteet vedenpitävästi pakattuna. (Päällimmäiseksi
pyyhe)
Yleensä et kaadu, jos olet varustautunut siihen.

Painavampi kaveri taakse.
Keulapainoinen inkkari on mahdoton ohjattava.

Ota ainakin yksi varamela mukaan.
Melan pituus: istu tuolille niin, että sääri ja reisi muodostavat suoran
kulman. 
Mela ei saisi olla leukaasi korkeammalla. Parempi väähän liian lyhyt
mela kuin liian pitkä.

Ota vesipullo käsille. Meloessa tulee jano.
Kaljat kannattaa ottaa vasta rannassa.

Melan veto: kuvittele, että vedessä on pystyssä tolppia, joista
kiskaiset itsellesi vauhtia. Sama suomeksi: vedä melalla - älä työnnä.
Pane mela veteen pystyyn suorin käsin ja vedä se vierellesi. Toista
tätä. Jos haluat lisätä vauhtia, kurota vähän pitemmälle eteen.

Kaksistaan on hyvä harjoitella kanootin kääntämistekniikoita:
Etumeloja meloo taaksepäin - takameloja eteenpäin. Ja päin vastoin.
Kokeilkaa muutama kerta.

Kun haluat siirtää kanoottia sivuttain, kurota melalla suoraan sivulle
ja kiskaise voimakkaasti itseäsi kohti. Harjoitelkaa. Tätä tarvitaan
koskissa kiviä väistellessä.

Kun kuulet joella edessäsi veden kohinaa, rantaudu ja mene katsomaan,
minkälainen koski edessä on. 

Kun rantaudut, lähesty rantaa kanootin keula ylävirtaan päin.

Jos on koskessa valkoisia kuohuja, kannattaa koko koski kävellä rantaa
pitkin ja katsella väistettäviä paikkoja.

Et kumminkaan opi muistamaan jokaista kiveä. Tee esim. kolmivaiheinen
suunnitelma: "aloitus keskeltä, sitten vasempaan reunaan ja lopussa
keskelle". Yleensä tämä tarkkuus riittää perustaktiikaksi.

Pudota kalikka kosken alkuun, siihen kohtaan, jossa vesi näyttäisi
lähtevän voimakkaimmin liikkeelle ja seuraa kalikan reittiä. Jos aloitat
päävirran kohdalta itsekin, etenet todennäköisesti samaa reittiä kuin
kalikkakin.

Yleensä etumeloja tähystää. Jos edessä on kivi, on turha huutaa "kivi".
Enemmän auttaa, jos huutaa "vasemmalle".

Jos koski näyttää vähänkin pahalta. Kanna kanootti paikan ohi. Kantaessa
pysyt kuivana eikä kanootti mene rikki. Jos sinulla ei ole mukana
kypärää, on parempi kävellä pahojen paikkojen ohi.

Opettele pysymään tasaisessakin vedessä päävirrassa. Se auttaa
vauhdinpidossa ja helpottaa kaarteissa. Silmä kehittyy ajan kanssa.

Kokeile melomista myös niin, että olet polvillasi kanootissa ja takamus
nojaa penkin etureunaan. Varsinkin koskissa tämä asento on tukeva ja
painopiste pysyy alhaalla.

Niin kauan kun olet kanootissa, pidä mela vedessä. (jos kauhistut, älä
silloinkaan nosta melaa vedestä) Jos kaadut virtaavassa vedessä, anna
kanootin mennä menojaan. Kellu jalat edellä alaspäin. Pidä mela silti
mukanasi. Sen avulla on hyvä kammeta rantaan. Kyllä MediHelin kuljetta
ja sitten irroittaa melan kädestäsi :-).

Etköhän näillä pääse alkuun.
 
Ïaakko ~;-)

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
"Kyllä tämä seikkaileminen on kivaa!"

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^


-----------------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä:Ïaakko ~;-) (jaakko.makikyla@meridian-x.fi)
Aihe:Re: Eikös melonta olekaan välineurheilua? ON-ON! 
Uutisryhmät:sfnet.harrastus.melonta
Päivämäärä:Thu, 15 Mar 2001 10:46:53 +0200 
 

Jukka Brusila wrote:
> 
> Kyselin tuossa edellä mielipiteitä inkkari-kanooteista, eikä vastauksia
> paljon tullut. Olen muilla harrastusaloilla (lähinnä kai kalastuksessa)
> tottunut siihen, että nimenomaan välineistä on harrastajilla paljonkin
> mielipiteitä.  Tämä ei taida ollenkaan päteä melonnassa?
> 
> Myöskin PRC 17-inkkari taitaa olla kaikille tuntematon. Tuollainen on
> jossain myytävänä, tuntuu sopivalta, ja tekisi mieli ostaa,  mutta 
tietoa
> siitä ei saa mistään. Mikähän kummajainen se on? Ilmeisesti 
brittiläistä
> alkuperää ja Bear & Watersin joskus maahantuoma.  Onko tuosta 
kenelläkään
> mitään havaintoa tai käsitystä?

Olet kalastukseen verrattuna hyvin marginaalisella alueella, Jukka. 
Tornion joella käy vuosittain tuhansia kalamiehiä. Joen suurin
melontatapahtuma ACR kuivui kokoon osallistujien vähyyden vuoksi.
Melojia oli parhaimillaankin runsaat sata. Inkkarimelojia oli tästä
porukasta alle kymmenen venekuntaa. Revi siitä.

Meloja-lehdessä oli lista viime vuonna yli 1000 kilometriä meloneista.
Muistikuvani mukaan nimiä oli yli 50 mutta alle 100. Joukossa oli yksi
inkkarimeloja, seuratoverinin Martti Pesonen.

Inkkareita on ns. mökkikanootteina ja sitten vuokraamotoiminnassa. Mitä
ylemmäs pohjoiseen mennään, sen laadukkaampia. Ei tietysti aina.

Sellaiset inkkarikanootit, joilla harrastetaan aktiivisesti melontaa,
ovat alle 35 kiloisia, pääsääntöisesti Royalex-materiaalista tai
Kevlarista valmistettuja. Nämä kaksi määrettä rajaavat valikoiman USAssa
valmistettuihin kanootteihin. Jenkkikanootteista tuodaan Suomeen
kolmea-neljää merkkiä. Lisäksi meillä myydään ruotsalaista
alumiinikanoottia. Siinä koko kirjo, kun puhutaan kanooteista, joilla
viitsii meloa edes muutaman sata kilometriä kesässä.

Itse olen harrastanut melontaa runsaat kymmenen vuotta, sinä aikana en
ole törmännyt yhteenkään varteenotettavaan USA:n ulkopuolella
valmistettuun inkkariin. Ehkä tämän vuoksi mainitsemasi PRC 17 ei soita
minulla eikä muillakaan mitään kelloja. Varteenotettavuudella tarkoitan
kanootin käyttöominaisuuksia sinällään, ilman suhdetta kanootin hintaan.

Olen harrastuksen edetessä joutunut tilaamaan maahantuojan puutteessa
yhden kanootin jenkeistä Saksaan ja hakenut sen sitten Hampurista. Ei
tullut halvemmmaksi, mutta sain mitä halusin. Kohta on taas sama
projekti edessä.

Minulta on mennyt monta vuotta kokeillessa ja miettiessä, mikä kanootti
on oikea minun tarpeisiini. Olen jopa haikaillut matkasta Yhdusvaltoihin
koemelomaan muutaman valmistajan mielenkiintoisia laitteita. Tähän vaan
ei ole ollut toistaiseksi varaa.

Kanooteilla on eroja: yksin meloessa marssivauhtiini on tullut 2 km/h
lisää verrattuna viisi vuotta sitten omistamaani MadRiver Revelationia
nykyiseen WeNoNah Encounteriin. Silti tietämättömyyden suossa tarpoessa
tulin meloneeksi ACR:n yksin Revelationilla. Nyt, kun tiedän vähän
enemmän kanooteista, arvostan suoritustani todella paljon.

Laitemielipiteitä:
Lasikuituinkkarit on ongelmajäte.
Alumiinikanootti on komean näköinen jeepin katolle, ei muuta.
Jos kaksikko painaa yli 35 kiloa, se ei ole kanootti.
Lahnan melat lähestyvät käyttökelpoista.
Kolme hyvää kanoottimaakaria, joiden tuotteita saa Suomesta:
- OldTown
- MadRiver
- WeNoNah

Jokaisella näistä on hyvät nettisivut. 
Lisäksi on Dagger, mutta niillä ei kaiketi ole edustajaa Suomessa.

Toivottavasti tässä oli kaipaamiasi ajatuksia.

-- 
Ïaakko ~;-)

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
--


--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä:Jaakko Mäkikylä (jaakko.makikyla@meridian-x.fi)
Aihe:Inkkarimelan pituudesta... 
Uutisryhmät:sfnet.harrastus.melonta
Päivämäärä:2000-10-07 03:40:47 PST 
 

Nyt sen löysin:

osui silmiini eräästä jenkkijulkaisusta minulle uusi kanootin melan
pituuden määritystapa, jossa on järkeä:

Melan pituutta ei mitata niinkuin ennen: mela pystyssä lapa lattiaan
päin, vaan käännetään mela ylösalaisin ja mitataan se vipuvarsi, joka on
oleellinen: melan kahvasta melan lavan kaulaan. Lavan pituudella ei ole
merkitystä tässä mittaamisessa.

Varren pituus mitataan niin, että istutaan penkille ja pannaan mela
ylösalaisin jalkojen väliin penkille.

Pisin melan varsi on polviasennossa ja suoralla melalla meloja. Melan
kaulan tulisi osua noin hiusrajaan tai vähän yli. Tuuma sinne, tuuma
tänne, jos on erityisen pitkät/lyhyet kädet.

Lyhin melan varsi on taas kulmamelassa. Varren pituudeksi riittää
lattiasta nenän puliväliin. Taas vähä käsien pituudesta riippuen.

Kokeilkaa, tsekkaa itsekin ja kerron, kuinka kävi.

-- 
Ïaakko ~;-)


-----------------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä:Jaakko Mäkikylä (jaakko.makikyla@meridian-x.fi)
Aihe:Re: Inkkarilla melonta 
Uutisryhmät:sfnet.harrastus.melonta
Päivämäärä:2000-09-24 18:21:35 PST 
 

Jassu wrote:
> 
> Jaakko Mäkikylä kirjoitti viestissä 
<3965B35A.6D56D71C@meridian-x.fi>...
> 
> >Melan pituus: istu tuolille niin, että sääri ja reisi muodostavat 
suoran
> >kulman.
> >Mela ei saisi olla leukaasi korkeammalla. Parempi väähän liian lyhyt
> >mela kuin liian pitkä.
> 
> Mitataanko inkkarin mela tosiaankin tuolla tavalla.
> Olin muutama päivä sitten kokeilemassa melontaa
> ensimmäistä kertaa ja ohjaaja katsoi minulle "sopivan"
> mittaisen melan, joka ylsi leukaani kun _seisoin_!
> Toisaalta esim. Puula-kanootti myy inkkari-meloja
> pituuksissa 100cm - 170cm. Eihän kenenkään leuka
> istuessa ole 170 cm:n korkeudessa. Eli mikä se oikea
> mittaamistapa oikein on?
> 
> Jassu

Jep, nämä ovat vähän koulukunta-asioita.

Yleensä Suomessa käytetään mieluummin pitkiä meloja. Varsinkin suorat
melat ovat (liian) pitkiä. 
Tuo minun tapani mitata koskee kulmamelaa (elbow-paddle) melan lapa
muodostaa 11-14 asteen kulman melan varren kanssa. Tällöin n. 180
senttiselle kaverille sopiva melan pituus on 52-54 tuumaa (~135 cm).
Yli 54 -tuumaisia kulmameloja ei edes oikein saa.

Ylempi käsivarsi ei saisi nousta olkapään yläpuolelle, kun mela on
melojan sivulla.
Istuma-asento on parempi mitta-asento, koska jalkojen pituus ei vaikuta
melan valintaan vaan yläkropan ja tietysti vähän käsivarsien pituus.

Mitä pitempi mela ja mitä isompi lapa sitä varmemmin saa olkapäänsä
tuhottua. Vetoon saa paremmin voimaa kurottamalla vedon alku vähän
pitemmälle eteen.
Melaa pitäisi livauttaa vedessä aika kiivaasti: 60 -80 iskua sekunnissa
on jo kova tahti. Ei onnistu pitkällä melalla.

Itselläni on alumiinivartinen suora koski- ja aallokkomela. Se on
mielesatäni karvan verran pitkä minulle. Se ulottuu suorana seistessä
leukaani (160 cm). Itse olen 182 cm pitkä. 

Pitkä mela on hyödyllinen isossa aallokossa ja koskessa. Pitkällä
melalla saa kaapaistua kanoottiin liikettä kaukaa sivulta. Voimaa
tietysti pitää olla.

Tasaisella lyhyt mela on melojalle armeliaampi. Jaksaa lipitellä vaikka
koko viikon.


-- 
Ïaakko ~;-)

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
"Tuleenkin tottuu, jos siihen syntyy"


-----------------------------------------------------------------------------------------