kaneettisivu
huom
Jos linkität tämän sivun, laita osoitteeksi
http://www.iki.fi/antti.esala/hobby/canoe
, niin linkki toimii maailman tappiin asti.
Jokainen näille sivuille lisättävä reittikuvaus perustuu omakohtaisiin, joko
meloen tai rantaa pitkin kävellen saamiini kokemuksiin vesistöstä. Olen
amatöörimeloja vailla hajuakaan koskiluokituksista, enkä välttämättä huomaa
kaikkia vaaranpaikkoja, joten sitä mukaa järki käteen, jos seuraatte
kanoottini vanavedessä. Samoin kaikki muukin tällä sivustolla perustuu
enemmän tai vähemmän omiin kokemuksiin ja mielipiteisiin.
Valtaosa alan kirjallisuudesta, weppisivuista, melontaseuroista jne tuntuu
keskittyvän enemmänkin melonnan uudempiin alalajeihin sekä
kajakkimelontaan, joka taas aiheuttaa mulle orastavaa ahtaanpaikankammoa.
Tällä sivustolla asioita katsotaan intiaanikanootin penkiltä ja
jokireiteillä retkeilevän melojan silmin. Edelleen, upeimmat melontareitit
löytyy varmaankin Lapista, mutta vanhan sananlaskun sanoin "ei kande mennä
merta edemmäs meloon", joten aloitan tutkimusmatkailuni kotiseudultani,
Etelä-Pohojammaan joista.
Linkeistä; tarkoituksenani ei tod. ole linkittää tätä sivustoa jokaiseen
Suomesta tai maailmalta löytyvään melontaa käsittelevään weppisivuun, joten
jos joku linkki täältä puuttuu, olen joko autuaan tietämätön siitä tai
sitten sen takaa ei löydy mielestäni mitään relevanttia, hyödyllistä,
suositeltavaa tms.
Uusia linkkejä saa tietenkin ehdottaa, samoin muut korjaus-, lisäys- ja
parannusehdotukset ovat aina tervetulleita, ks.
yhteystiedot.
Etenkin seuraaviin kyssäreihin kaipaisin kovasti vastauksia: Mistä
puulajista melat kannattaa veistää ja mikä olisi sopiva pituus ja lapakulma
kaksilapaiselle melalle inkkarikäyttöön?
|
reitit
Ympäristöhallinnon weppisivuilta
löytyy tuhottomasti karttoja ja tietoa hydrologiasta. Alueellisten
ympäristökeskusten
kirjastot
ja henkilökunta ovat myös käytettävissä tiedonhankinnassa. Lisäksi
kuntien ja kaupunkien
weppisivuilta ja kirjastoista löytyy lähes aina jotain hyödyllistä
infoa kohteista, vähintään kartta tai muutama hyödyllinen meiliosoite ja
puhelinnumero, joissa asioista tiedetään enemmän. Paikallisilta
melontaseuroilta
kannattaa tietenkin myös kysellä reittikuvauksia ja
Meloja-lehdestäkin
saattaa tärpätä.
Suomalaisen liikunnan tietopankki
on vielä yksi paikka, joka kannattaa tarkistaa.
Suomen vedenjakajat jakavat maan 74:ään pinta-alaltaan yli 200km2 suuruiseen
päävesistöön. Yli hehtaarin suuruisia järviä on noin 56 000kpl ja jokia
yhteensä noin 20 000km. Ensimmäiset joet ovat retkeilijän kannalta
melottavissa etelässä maaliskuun loppupuolella, mutta esimerkiksi
Kilpisjärvestä jäät lähtevät usein vasta juhannusviikolla. Melontakauden
lopun alku alkaa Lapin pienemmissä järvissä keskimäärin lokakuun 25.
päivänä, pikkuhiljaa pysyvä jääpeite ilmestyy myös jokiin ja etelämmäksi ja
sitkeimmätkin sissit joutuvat lopettaamaan touhun yleensä etelässäkin ennen
marraskuun puoltaväliä. Poikkeuksiakin toki löytyy ja vuodet eivät ole
veljeksiä.
kartta päävesistöalueista:
www.ymparisto.fi/palvelut/tietoj/vesistal/kartta.htm
taulukko päävesistöalueista:
www.ymparisto.fi/palvelut/tietoj/vesistal/alueet.htm
kartta vesien laadusta:
www.ymparisto.fi/tila/vesi/laatu/map9497.htm
suurimmat joet (Kauko Huotari):
personal.inet.fi/koti/kauko.huotari/satajoki.htm
suurimmat vesistöalueet ja vedenjakajat (valitse "järvet ja vesistöt"):
www.kuortane.fi/leppala/vesiprojekti/etu.html
vedenkorkeudet:
www.ymparisto.fi/tila/vesi/tilanne/vedkork/vedkork.htm
virtaamat:
www.ymparisto.fi/tila/vesi/tilanne/virtaama/virtaama.htm
ympäristökeskusten kirjastot:
www.ymparisto.fi/palvelut/kirjasto/kirjasto.htm
lappi
vesistöalueet:
muita reittikuvauksia:
68. Teno (Pertti Lehtinen):
www.kolumbus.fi/lehtis/retki/teno/teno.htm
Enontekiön reitit:
www.enontekio.fi/suomi/matkailu/melonta.html
Muonion reitit:
www.muonio.fi/liikunta/melonta.htm
Savukosken reitit:
www.savukoski.fi/melontareitit/melontareitit.html
kainuu ja pohjois-pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaan vesien laatu:
www.ymparisto.fi/tila/ppo/kkluok/PPOkart.htm
Pohjois-Pohjanmaan vesiensuojelualueet:
www.ymparisto.fi/luosuo/projekti/lifeppo/suojvesi/suoppo.htm
vesistöalueet pohjoisesta etelään:
| #nro |
nimi
| max.pituus/km | max.pudotus/m | | reittikuvaus
| | 53 |
[Kalajoki]
| 130+ | ~100 | | - |
muita reittikuvauksia:
64. Simojoki:
www.simojoki.com
61. Iijoki:
www.pudis.fi/kalastus/iijoki/iijoki_opaste.html
Livojoki (kartat koskiselostuksen kautta):
www.pudis.fi/matkailu/livojoki/livoopastus.html
Pärjänjoki (kartat koskiselostuksen kautta):
www.pudasjarvi.fi/matkailu/parjanjoki/opastus.html
60. Kiiminkijoki:
www.kiiminkijoki.fi
Kainuun reitit:
www.kainuu.fi/ulkoilukartta
Hyrynsalmen reitit:
www.hyrynsalmi.fi/reitti/index.htm
etelä- ja keskipohjanmaa
vesien laatu:
www.ymparisto.fi/tila/lsu/s10.html
vesiensuojelualueet:
www.ymparisto.fi/ympsuo/vesi/eritsuoj/lsu/paasivu.htm
Alueen joet saavat alkunsa Suomenselän vedenjakajan soilta, lähteistä ja
pikkujärvistä ja virtaavat muutamaa eteläisintä lukuunottamatta kaakosta
luoteeseen. Vedenkorkeuden vaihtelua hidastavia järviä on erittäin vähän
muuhun Suomeen verrattuna ja pellot ja nevat on ojitettu tehokkaasti. Tästä
johtuen lumien nopea sulaminen tai rankkasateet aiheuttavat helposti tulvia
ja toisaalta kesän kuivimpina aikoina pikkujokien virtaama on lähes nolla ja
isoimmistakin pääsee koskipaikoista yli melkein kuivin jaloin; Kyrönjoessa
tulvaveden ja alimman vedenpinnan ero on jopa 7 metriä.
vesistöalueet pohjoisesta etelään:
melontaseurat ja kalustonvuokraajat:
Botnia Canoe, Jakobstad (ei weppisivuja?)
Kyrönjoen KoskiHäjyt, Ylistaro:
www.koskihajyt.net
Vaasan Kanoottikerho:
www.netti.fi/~vkk
Lakeuden Elämyspalvelut:
www.ohjelmakunnari.fi/rku/ohjelmapalvelu.nsf/LakeudenElamyspalvelu
lounais-suomi ja kokemäenjoen päävesistöalue
Lounais-Suomen vesien laatu:
www.ymparisto.fi/tila/los/vesi/laatutxt.htm
Lounais-Suomen jokien tila:
www.ymparisto.fi/Tila/los/vesi/joet/joet.htm
vesistöalueet luoteesta kaakkoon:
muita reittikuvauksia:
Kurun reitit:
www.kuru.fi/matkailu/melonta.htm
28. Aurajoki:
www.aurajoki.net
24. Kiskonjoki - Perniönjoki (Miro Lahdenmäki):
koti.mbnet.fi/~miro/kanoottireitit
kymijoen päävesistöalue
vesistöalueet:
muita reittikuvauksia:
Saarijärven koskireitti (Ari Hiltunen):
www.uta.fi/~ah56450/melonta
Keski-Suomen reitit (valitse "palvelut ja muut luontoaktiviteetit"
-> "vesiretkeily"):
www.kalapaikka.net/keskisuomi
Wanhan Witosen reitti:
www.himosnews.com/melomaan.php3
Vanjärvi-Joutsjärvi, Sysmä (Juhana Kallio):
www.sci.fi/~jkallio/mela2.html
Jaalan retit:
www.jaala.fi/Matkailu/Melontareitit/melontareitteja.htm
Naarajoki - Kyyvesi - Puulavesi (valitse "reitit"):
www.pieksamaki.fi/Matkailu
Naarajoki:
www.wildcanoe.com
järvireittejä (Jorma Sajaniemi):
cs.joensuu.fi/~saja/melonta/jarvia.html
etelärannikko
vesistöalueet lännestä itään:
muita reittikuvauksia:
21. Vantaanjoki (valitse "virkisty..."):
www.uudenmaanliitto.fi/vantaanjoki
21. Vantaanjoki:
www.nurmijarvi.fi/matkailu/vantaanjoki
21. Vantaanjoki:
www.nurmijarvi.fi/asumymp/vantaajo.htm
21. Vantaanjoki, kosket:
megamail.solagem.fi/~eses/story/vantaa.html
21. Vantaanjoki, kalastus:
www.vantaanjoki.com
Keravanjoki (Arto Joutsimäki):
www.saunalahti.fi/~ajou/Keravanjoki
pääkaupunkiseutu:
www.saunalahti.fi/~spr/lukuretki/kohteet/tulvajoet/tulvajoet.html
vuoksen päävesistöalue ja karjala
vesistöalueet pohjoisesta etelään:
muita reittikuvauksia:
Rotimojoki - Murennusjoki, Iisalmi - Vieremä (valitse "matkailu" ->
"luonto"):
www.vierema.fi
Karjalan kierroksen reitit:
www.susiraja.net/pkmatkailu/karjalankierros/karjalankierros.htm
Valtimojoki:
www.susiraja.net/pkmatkailu/karjalankierros/valtimojoenreitti.htm
Viekijoki:
www.dlc.fi/~lime/viekijoki.htm
Jongunjoki, Pankasaaren reitti, Lieksanjoki (Ruunaa):
personal.inet.fi/yritys/erastely/melontareitit.html
Lieksanjoen (Ruunaan) kosket:
www.lieksa.fi/matkailu/ruunaan_melontakartat.htm
Vaikkojoki:
oyk.pkky.fi/~timanttikylat/vaikkojoki.htm
Vaikkojoki:
www.kaavi.fi/vaikko
Outokummun reitti:
www.opaasi.fi/mvisio/eraluke
Haapajoki:
www.susiraja.net/pkmatkailu/karjalankierros/haapajoenmelontareitti.htm
Koitajoki:
www.travel.fi/fin/ilomantsi
Soisalon kierto:
www.soisalocanoe.com
1. Jänisjoki:
www.tohmajarvi.fi/Janisjoki
Haapa-Savi-Kutujoki:
www.ymparisto.fi/aluekayt/kulttymp/psa/kutujoki/kutujoki.htm
Oravareitti, Saimaa:
www.oravareitti.net
Oravareitti, Saimaa Mikkelistä:
www.wildcanoe.com
Oravin reitit Saimaalla:
www.saimaaholiday.net/wild
koskireittejä:
megamail.solagem.fi/~eses/story/itakoski.html
jokireittejä (Jorma Sajaniemi):
cs.joensuu.fi/~saja/melonta/jokia.html
järvireittejä (Jorma Sajaniemi):
cs.joensuu.fi/~saja/melonta/jarvia.html
reittikuvauksia koko maasta
auf Deutsch:
www.finland.de/paddelrouten
Kanoottiliitto (valitse "melontareitit"):
194.100.44.195/slu/skal/liitto.nsf/Sivut/UTietoa
Metsähallitus (valitse "retkeily vesillä" alhaalta):
www.metsa.fi/retkeily/kohteet
Pieksamäen Kanoottiseura:
www.qrmedia.fi/pks/reitit/routes.html
reittikuvauksia ulkomaailmasta
Bio-Bio, Chile (Harry Hakomäki):
www.saunalahti.fi/~spr/lukuretki/retki/biobio/biobio.html
|
kamat
retkelle mukaan
kanootti + kellukkeet + melat
kelluntaliivit, noste vähintään 5N, CE-hyväksyntä
kypärä, jos matkalla lasketaan yli II-luokan koskia
reittikuvaus, hinausköysi keulaan ja perään, äyskäri, varamela
tynnyrit, kuivasäkit, muovipussit, jätesäkit, mini-gripit, filmipurkit
ranteenlämmittimet, kanoottikärry, paikkauskamat, purje, vesuri/saha
Lisäksi normaalit retkeilykamat eli:
suunnistusvälineet, työkalut, tulta
riittävästi vaatetta, sade- ja vaihtovaatteet
juotavaa saatavilla jatkuvasti, ensiapuvälineet
majoitus-, ruokailu-, hygienia- jne. kamat
lompakko, kännykkä, kamera, avaimet
kanootit
ominaisuudet
Hyvä jokiretkeilykanootti on aina kompromissi enemmän tai vähemmän
toisiinsa liittyvistä ominaisuuksista, joita ovat mm:
kestävyys ja paino vs. kannettavuus ja kuljetettavuus
nopeus ja suuntavakaus vs. kääntyvyys ja ketteryys
alku- vs. loppuvakaus sivuttain
tilavuus ja kantavuus vs. syväys (märkäpinta) ja tuuliherkkyys
(tuulipinta)
varustelu, istuma-asento, yleinen fiilis
koskikelpoisuus, "roisketiiveys"
hinta, saatavuus Suomesta, korjattavuus
muodot
Eniten ominaisuuksiin vaikuttaa kanootin muodot, joihin liittyviä muuttujia
ovat mm:
pituus, leveys, rungon paksuus
keulan ja perän muoto: terävä vs. tylppä
pohjan poikkileikkauksen muoto: tasainen vs. loiva U tai V
pohjan pitkittäisleikkaus eli kölilinja: suora vs. päistä kaareva vs.
banaani
laitojen kaarevuus sisäänpäin (tumblehome) vs. suora (straight) vs. ulospäin
(flare)
laitojen korkeus: tasakorkea vs. keskeltä matalampi
materiaalit
Materiaalit vaikuttaa lähinnä hintaan, kestävyyteen, painoon ja
korjattavuuteen sekä jonkin verran nopeuteen vesipinnan liukkauden
kautta:
kevlar:
kallein, kevyin ja kestävin, käytetään koko kanootissa tai vahvikkeena
keulassa
royalex- ja royalitemuovit:
kerrosrakenteen uloimmat osat erikoisvahvaa ABS-muovia, kevyt ja kestävä
polyeteenimuovi, PE:
käytetään umpinaisena tai muovi-kellukevaahto-muovirakenteisena (sandwich),
halpa, huoleton, kestävä ja korjattava
lasikuitu eli lujitemuovi:
laadusta riippuen enemmän tai vähemmän
painavaa, halpaa ja helppoa korjata, mutta naarmuuntuu ja rikkoutuu turhan
herkästi koskissa ja karikoissa, myös naarmuista imeytynyt vesi haurastuttaa
rakennetta jäätyessään
mallit
Mad River, Old Town, We-no-nah jne:
Kanadassa ja Jenkkilässä valmistettuja malleja kehutaan ylivoimaisiksi,
tosin hintaakin löytyy, palaan asiaan kokemuksen karttuessa
Arctic 16, Welhonpesä / Leo Laine Oy:
peruskamaa; hyvä "ensimmäinen kanootti", mutta harva hankkii enää
"seuraavaksi kanootiksi"
485 x 90 x ??cm, 7mm yksikerros-polyeteeni, 37kg
kantavuus luokkaa 250kg, maksimi 3 henkeä, mielummin 2 henkeä + varusteet
loiva V-pohja, päistä kaareva kölilinja, laidat hieman ulospäin kaartuvat
ja keskeltä matalammat
keulassa ja perässä kellukevaahtoa ja mainiot kantokahvat, pohjalla
jäykisterima,
penkit "turvavyöpunosta" puureunuksilla, laidoissa sisäpuoliset
vinyylilistat
ei erityisen roisketiivis tai nopea
hinta luokkaa 700e
Lokari 480, Leo Laine Oy:
sama kuin Arctic 16, mutta vaatimattomammalla "tehtaanvarustuksella":
alumiiniset reunalistat, pohjalla jäykisteenä alumiiniputki, muoviset
istuimet, päissä kantolenkit
Nahanni, Prijon:
kapea ja kevyt, mutta ohutrunkoinen ja löysästä muovista valettu lötkö
3 lautapenkkiä, mutta käytännössä kolmella melojalla kanootti ui jo niin
syvällä, että
vauhti jää olemattomaksi ja vedet tulee helpossakin koskessa laidan yli
sisään
laidat reilusti sisäänpäin kaartuvat, pohjalla jäykisteenä alumiiniputki,
reunoilla kädensijat kantamiseen
Safe Canoe, Himangan muovityö:
erikoistukeva turvakanootti rauhalliseen menoon, metsästykseen ja
kalastukseen
420 x 110 x ??cm, lasikuitu, sisäänlaminoidut ponttoonit, 45kg
kantavuus 600kg (!!!), istumatilaa 4 hengelle, ui todella matalalla
tylppä perä, tasainen pohja ja kölilinja, laidat suorat ja päistä reilusti
korkeammat
soutuvarustus, "negatiivinen" sisäköli, uppoamaton ja vaikea kaataa,
päissä tavaralokerot ja kantolenkit
suhteellisen hidas, painava ja hankala kantaa, lasikuituisena kärsii
kivikoissa ja koskissa
hinta luokkaa 1100e
"ratkaisut", joita kannattaa välttää:
alumiinikanootti: kylmä keväisin ja syksyisin, lisäksi kuulemma kolhiintuu,
kuhmuuntuu ja tarttuu kiviin
alumiiniset laitavahvikkeet: vääntyy kolhuissa muodostaan ja jättää
kanootinkin mutkalle
halvat "ämpärimuoviset" kanootit: kestävyyttä ja melottavuutta voi vain
arvailla
muovimelat: ei kestä nojaamista, tuen ottamista tai vauhdin lisäämistä joen
pohjasta tai rannalta
ulkopuolinen köli: kaataa kanootin, jos liu'utaan koskessa kiven päälle
sivuttain
valmistajat ja myyjät
Bell:
www.bellcanoe.com
Dagger:
www.dagger.com
Mad River:
www.madrivercanoe.com
Old Town:
www.oldtowncanoe.com
We-no-nah:
www.we-no-nah.com
Ortlieb (laukut ja suojapussit):
www.ortlieb.de
Lahnakoski, Kokkola (melantekijä):
www.lahnakoski.fi
Bear & Water, Espoo (Mad River):
www.bearwater.fi
North-West Import, Espoo (Old Town, We-no-nah, Ortlieb):
www.northwestimport.fi
Welhonpesä, Klaukkala (useiden mallien maahantuoja/varustaja):
www.welhonpesa.fi
Himangan Muovityö:
www.himanganmuovi.kpnet.com
Lokari / Leo Laine Oy, Rauma:
www.lokari.fi/kanootti.html
Puula-kanoottipaja, Kangasniemi:
personal.inet.fi/yritys/puula-kanootti
Free Heels, Kangasala/Helsinki:
www.freeheels.fi
HarjuSport, Ristiina:
www.harjusport.fi
Joutsenon Pyörä- ja Urheiluliike:
www.saunalahti.fi/~jpu
Kajak Sport, Eurajoki:
www.kajaksport.com
Myötätuuli, Parainen (kajakkipainotteinen):
www.avalonkayaks.com
Pohjolan Kanootti, Haukipudas:
www.netppl.fi/~jriihi
Pursiväylä & Nykyerä, Kuopio:
personal.inet.fi/yritys/pursivayla.nykyera
RackJobbers, Espoo:
www.kanootti.com
Rocsport, Tampere (kajakkipainotteinen, hidas):
www.rocsport.com
|
taktiikkaa
Jokaisesta varusteesta pitää miettiä, kestääkö se kastumista ja käyttää sitä
mukaa suojapusseja; kamat voi nimittäin kastua myös roiskeista tai sateesta
ja muutenkin mr.Murphyn varalle on aina hyvä varautua riippumatta siitä
kuinka todennäköistä kippaaminen kyseisellä reissulla on.
Kamat sijoitetaan mahdollisimman tasapainoisesti, matalalle ja lähelle
keskilinjaa, painavimmat pohjimmaisiksi, sekä varmistetaan, että kaikki
pysyy tallessa, jos kaadutaan. Painon (mukaanlukien melojat) pitäisi
jakautua suunnilleen tasaisesti perän, keskustan ja keulan kesken, kuitenkin
mielummin hieman enemmän taakse, sillä etupainoinen inkkari puskee eikä
kulje millään suoraan.
Pienissä ja kapeissa joissa on melojan kannalta tarpeeksi vettä yleensä
ainoastaan keväisin, rankkasateiden jälkeen ja syksyisin, mutta toisaalta
jäät lähtee niistä useita päiviä, jopa viikkoja, aikaisemmin kuin isoista
jokiuomista, joten pikkujokia koluamalla voi melontakautta pidentää
kummastakin päästä suhteellisen turvallisesti ilman sen kummempaa murhetta
kalliista kuivapuvuista, hengenvaarallisista tulvakoskista, hypotermiasta
tms.
Sandaalit on nerokas valinta jalkineiksi vähänkin lämpimämmän veden
aikana.
Inkkarikaksikon melominen yksin saattaa olla helpompaa, jos istuu
etupenkillä "väärinpäin" ja meloo perä edellä (painopiste pituussuunnassa
keskemmällä). Samalla kannattaa kallistaa kanoottia jonkinverran melan
puolelle (märkäpinta pienenee, joten veden vastus vähenee). Takapenkiltä
yksin melomiseen vaaditaan J:n muotoinen veto eli kanootti oikaistaan vedon
loppuvaiheessa muuttamalla melan liike ulospäin suuntautuvaksi.
Kantaminen onnistuu paremmin yksin kuin kaksistaan; kanootti nostetaan
ylösalaisin niskaan ja tasapainotetaan keulasta tai perästä lähtevän
hinausköyden avulla. Jonkinlainen pehmuste poikkipuussa on kuitenkin aika
kova sana.
Polyeteenin pikkukolhut voi sulattaa itte tasaiseksi, mutta isommat reiät
vaatii muovihitsauskamat, joita taas löytyy esim. autojen puskureita
korjaavista firmoista.
Tämäkin pääsee joskus unohtumaan: retkimelonnan tarkoituksena ei tod. ole
nopea siirtyminen lähdöstä maaliin. Jos paikat puutuu tai väsyy tai huomaat,
että et enää seuraa ympäröivää maisemaa, hellitä hetkeksi. Vedä kanootti
maihin, jaloittele ja tee pieni tutkimusretki lähimaastoon.
Melat voi askarrella itte. Ainakin kädensijojen kohdilta pinnan pitää
hiertymien ehkäisemiseksi olla sileä ja mielelläään lakattu.
Mehukattipurkista syntyy muutamassa sekunnissa kotikätevä äyskäri.
Tuntuma ja tieto uuden kanoottin rajoista paranee, kun sillä kaatuu
tahallaan pari kertaa turvallisessa vedessä ennen tositoimia.
Aurinko polttaa ihoa yllättävän helposti vesillä, joten arskat, päähine ja
aurinkovoide korkealla suojakertoimella on entistä tärkeämpiä. Oma nahkani
on saanut reippaasti aurinkoa joka kesä, mm. yhden kokonaisen kesän
Kosovossa, mutta ainoa nahanlähtöön johtanut kärvähtäminen sattui Suomessa
heinäkuussa viiden tunnin melonnan aikana, neloskertoimen Niveat
niskassa.
Jäittenlähdön aikaan mettäs, pikkuteillä ja ojissa saattaa olla vielä lunta
ja jäätä, jota pitkin iso ja raskaskin kanootti siirtyy höyhenenkevyesti
vetämällä.
|
muuta
organisaatiot
Avokanoottiyhdistys, inkkarimelojien yhdistäjä:
www.avokanootti.info
Kanoottiliitto, melojien kattojärjestö:
www.kanoottiliitto.fi
Kanoottiliiton virkistys- ja retkimelontajaos:
kanoottiliitto.fi/vire/vire.htm
Suomen kaikki melontaseurat:
194.100.44.195/slu/skal/liitto.nsf/Sivut/UPalvelut
Suomen Latu (valitse "lajit" -> "melonta"):
www.suomenlatu.fi
kovat jannut
Petri Kaipiainen, artikkeli inkkareista:
www.tky.hut.fi/~teepakki/tekstit/kanootit.html
Bill Mason, legenda Kanadasta:
www.wilds.mb.ca/redcanoe
Jaakko Mäkikylä:
[kokoelma news-artikkeleita]
Timo Noko, äärimmäisiä valtamerireissuja:
www.kolumbus.fi/timo.noko
Eerikki Rundgren:
www.melontaseikkailu.info
Risto Vilkki & Marko Vilpas, Suomi päästä varpaisiin:
megamail.solagem.fi/~eses/suomi99
sama reissu, Retki.net:
www.saunalahti.fi/~spr/lukuretki/retki/vilkki/vilkki.html
ja
www.saunalahti.fi/~spr/lukuretki/retki/nuorgam/nuorgam.html
yleistä
kartat, retkeilykamat:
[retkeilysivu]
Suomalaisen liikunnan tietopankki:
www.sport.jyu.fi
Suomen kunnat:
www.netek.fi/surf
kansainvälinen I-VI koskiluokitus:
www.pudis.fi/matkailu/parjanjoki/luokitus.html
(edesmennyt) Arctic Canoe Race, Kilpisjärvi-Tornio:
www.muonio.fi/sport/acr
Erämelonnan SM, v.2002 Lohjalla:
www.sunpoint.net/~melanvaantajat/emsm2002.html
Kyrönjokimelonta, heinäkuulla (ei infoa wepissä?)
Rökäs, Kolari:
www.kolari.fi/rokas
Satakunnan Kansansoutu:
satakunnankansansoutu.nic.fi
Suomi meloo -kanoottiviesti:
www.suomenlatu.fi/suomimeloo
Tervasoutu, Oulujoki:
www.tervasoutu.fi
filosofiaa:
megamail.solagem.fi/~eses/story/melonta+koskimelonta.html
Kanoottilaulu, Sielun Veljet / Ismo Alanko:
www.angelfire.com/id/ismoalanko/kanootti.html
Syvä joki, klassikko, "Squeel like a pig!":
www.imdb.com/Title?0068473
äärimmäistä puromelontaa:
www.saunalahti.fi/~pavone/puro
kattele ja kysele täältä neuvoja, ennenkuin ostat:
sfnet.harrastus.melonta
Avokanootti-meililista, vain yhdistyksen jäsenille:
groups.yahoo.com/group/avokanootti
Retkimelonta-meililista:
groups.yahoo.com/group/retkimelonta
Rakka.net melontakeskustelu:
www.klak.com/rakkazalk/viewforum.php?f=3
Retki.net keskustelu (valitse "keskustelu" -> "melonta"):
www.saunalahti.fi/~spr/lukuretki/lukuretki.html
Meloja-lehti, Kanoottiliitto:
194.100.44.195/slu/skal/liitto.nsf/Sivut/UMeloja
suomenkielinen melontakirjallisuus:
www.helsinginkanoottiklubi.fi/kirjall.html
|
|