AUDIO- JA VIDEOSANASTO

Sisällys

A, sähkövirran mittayksikön, ampeerin lyhenne.

AB-luokka, yleisin vahvistimen toimintatapa, jossa pääteasteen komponenttien läpi kulkeva vakiovirta on suhteellisen pieni. Suurilla tehoilla virta muuttuu signaalin mukaan.

AB-testi, kuuntelukoe, jossa kahden laitteen ääntä verrataan toisiinsa vuorotellen kuuntelemalla.

Absoluuttinen vaihe, käsite, joka kuvaa signaalin napaisuuden säilymistä. Absoluuttinen vaihe on oikea, kun ilmamolekyylien tihentymät ja harventumat ovat samoissa kohdissa kuin alkuperäisessä äänessä.

ABX-testi, kuuntelukoe, jossa kuuntelijan tehtävänä on tunnistaa, onko X sama kuin A vai B. Tietokone valitsee X:n jokaisen vastauksen jälkeen satunnaisesti.

AC, Alternating Current, vaihtovirta.

Acoustic feedback, akustinen takaisinkytkentä.

Acoustic suspension, akustinen ripustus, tarkoittaa kaiuttimessa suljettua koteloa.

AC-3, Dolby Laboratories -yhtiön kehittämä monikanavaäänen säästökoodaus, jota käytetään nykyisin yleisesti DVD-levyillä nimellä Dolby Digital.

Adaptor, lisälaite.

A/D converter, katso ad-muunnin.

Ad-muunnin, laite, joka muuntaa analogiasignaalin digitaaliseksi.

Aerial, antenni.

AES, Audio Engineering Society, kansainvälinen äänentoiston ammattilaisten ja harrastajien yhdistys, jolla on osasto myös Suomessa.

AES/EBU, lähinnä ammattilaitteissa käytettävä digitaaliäänen liitäntä, liitin XLR-tyyppinen.

AF, Audio Frequency, äänitaajuus.

Aikavakio, taajuuskorjaukseen liittyvä suure, joka ilmaisee, mistä taajuudesta lähtien vastetta muutetaan.

Ajastin, laite, joka kytkee virran tiettynä ajankohtana.

Aktiivikaiutin, kaiutin, jossa jokaisella elementillä on oma vahvistimensa.

Aktiivisuodin, kaiuttimen jakosuodin, joka toimii piensignaalitasoilla ennen päätevahvistimia.

Akustiikka. 1. Äänen käyttäytymistä tutkiva tieteenlaji. 2. Huonetilan äänentoisto-ominaisuudet.

Akustinen takaisinkytkentä, kaiuttimista tulleen äänen kierto laitteen kautta, esimerkiksi ulvova ääni mikrofonin ollessa liian lähellä kaiutinta.

Alikoodi, aika-, ohjelma-, ja grafiikkatiedot esim. CD-levyllä.

Aluekoodi, monilla DVD-Video-levyillä oleva koodi, joka välittää soittimelle tiedon, missä maissa levy on tarkoitettu toistettavaksi. Jos levyn ja soittimen koodit eivät täsmää, levyä ei voi toistaa.

Aluke, soittimen sävelen alussa antamat ensimmäiset äänivärähtelyt, jotka vaikuttavat ratkaisevasti sen ominaissointiin.

A-luokka, vahvistimen toimintatapa, jossa pääteasteen aktiivisten komponenttien läpi kulkee jatkuva virta signaalista riippumatta.

AM, Amplitude Modulation, amplitudimodulaatio, merkintä tarkoittaa virittimissä pitkä-, keski- ja lyhytaaltoalueita. Katso amplitudimodulaatio.

Ambienssi, ympäröivä äänikenttä, joka antaa vaikutelman kuuntelu- tai äänitystilan koosta ja muista akustisista ominaisuuksista.

Ambiofonia, yksinkertainen lisäkaiutinkytkentä, jolla kaksikanavaisen toistojärjestelmän tilavaikutelmaa voidaan tehostaa.

Ambisonics, nelikanavainen toistojärjestelmä, jossa tallennukseen voidaan käyttää kaksikanavaisia levyjä tai nauhoja.

Amplifier, katso vahvistin.

Amplitudi, värähtelyn laajuus eli voimakkuus.

Amplitudimodulaatio, radiolähetyksissä kantoaallon voimakkuuden muuttuminen äänisignaalin tahdissa.

AM-vaimennus, virittimen kyky vaimentaa kantoaallon voimakkuudenvaihteluina ilmeneviä häiriöitä.

Analoginen äänentoisto, periaate, jossa signaali on koko ajan muodoltaan alkuperäisen ääniaallon kaltainen.

Anechoic, kaiuton, liittyy esim. vapaakenttävasteen mittauksiin.

ANT, antenniliitännän lyhenne.

Antenni-impedanssi, antennin vaihtovirtavastuksen arvo, yleensä 75 tai 300 ohmia.

Antiskating, luisteluilmiön korjaus.

Antistaattinen, staattisia sähkövarauksia hylkivä.

Antoliitäntä, laitteen liitäntä, josta signaali tulee ulos.

Antoteho, vahvistimen kaiutinliitännästä antama sähköteho.

Apukantoaalto, radion stereolähetyksiin liittyvä 38 kHz:n signaali.

ATRAC, Adaptive Transform Acoustic Coding, MiniDisc-järjestelmässä käytettävä säästökoodaus. Katso säästökoodaus.

Atsimuutti, nauhurissa äänipään ilmaraon ja nauhan kulkusuunnan välinen kulma.

Attenuator, vaimennin, joskus myös voimakkuuden säädin.

Audio, ääni-, ääneen liittyvä.

Aural, kuuluva, kuuloon liittyvä.

Audiotaajuudet, korvan kuuloalueella olevat taajuudet.

Auto reverse, nauhurin automaattinen suunnanvaihto kasetin loppuessa.

Auto rewind, nauhurin automaattinen takaisinkelaus nauhan lopussa.

Aux, auxiliary, vahvistimen ylimääräinen lisälaiteliitäntä.

Azimuth, katso atsimuutti.

Baffle, kaiuttimen etulevy.

Balance, tasapaino, katso kanavatasapaino.

Balansoitu liitäntä, liitäntä, jossa molemmat signaalijohdot ovat irti laitteen maasta.

Banaaniliitin, 4mm:n läpimittainen hylsy ja siihen sopiva pistoke, yleinen kaiutinliitin.

Bandpass, katso kaistanpäästö.

Bandpass-kotelo, katso kaistanpäästökotelo.

Bandwidth, kaistanleveys.

Basso, matala ääni, matalien äänten alue.

Bassosäädin, matalien äänten suhteelliseen voimakkuuteen vaikuttava säädin.

Bassorefleksi, kaiuttimen toimintaperiaate, jossa resonanssin avulla vahvistetaan matalia ääniä.

Belt drive, hihnaveto.

Bias (current). 1. Nauhurissa esimagnetointi(virta). Katso esimagnetointi. 2. Vahvistimessa transistorin tai elektroniputken lepovirta. Katso lepovirta.

Bidirektional, kahteen suuntaan toimiva (nauhuri).

Binaural, kahdella korvalla kuultu, toisinaan myös kuulokekuunteluun tarkoitettu äänite, joka on tehty käyttäen keinopäätä.

Binäärinen, kaksilukujärjestelmään liittyvä.

Bi-radial, elliptinen (neulan hionta).

Bitti, b, Binary Digit, digitaalisessa signaalissa pienin yksikkö.

Bi-amping, rakenne, jossa kaiuttimen molemmille elementeille on oma vahvistimensa.

Bi-wiring, katso kaksoisjohdotus.

Block diagram, lohkokaavio.

Boost, vahvistaa.

Booster, autostereon lisävahvistin.

Bridging, katso siltakytkentä.

Byte, B, katso tavu.

C, kapasitanssin tunnus.

Cantilever, neulanvarsi.

Capacitor, katso kondensaattori.

Capstan, vetoakseli.

Capture ratio, katso sieppaussuhde.

Cardioid, kardioidi, hertta. Katso kardioidi.

Carrier, katso kantoaalto.

Cartridge. 1. Äänirasia. Katso äänirasia. 2. Autokäyttöön tarkoitettu vanha 8-raitainen äänikasetti.

Cassette, kasetti.

CCIR, Comité Consultatif International des Radiocommunications, kansainvälinen radioliikenteen vakioiden toimikunta.

CCIR/ARM, menetelmä, jossa kohina mitataan käyttäen CCIR-painotuskäyrää siten, että 0-taso on 2 kHz:n kohdalla, ja mittari osoittaa keskiarvoa (ARM = Average Reading Meter).

CD, Compact Disc, järjestelmä, jossa ääni on tallennettu levylle digitaalisina, lasersäteellä luettavina merkkeinä.

CD-R, äänitettävä CD-levy, jolle ääni tallentuu pysyvästi.

CD-RW, äänitettävä CD-levy, jolle voidaan tallentaa ja tehtyjä äänityksiä voidaan pyyhkiä.

CD-Text, CD-teksti, joillekin CD-levyille tallennetut ohjelmatiedot, jotka tällä ominaisuudella varustetut soittimet esittävät näytössään.

CD-transport, CD-soittimen pyörityskoneisto ilman da-muunninta.

Center channel, katso keskikanava.

Ch, channel, kanava.

Channel separation, katso kanavaerotus.

Changer, vaihdin.

Charge, varaus, akun lataustoiminto.

Chassis, laitteen runkorakenne, johon osat on kiinnitetty.

Chrome tape, katso kromidioksidinauha.

Cinch, RCA-liittimestä toisinaan käytetty nimitys. Katso RCA-liitin.

CIRC, Cross Interleave Reed-Solomon Code, digitaalisessa tallennuksessa käytettävä ristiinlomittelukoodi, jonka tarkoitus on lukuvirheiden ilmaisu ja korjaus.

Circuit, sähköinen piiri.

C-kasetti, yleisin äänikasetti, jossa on 3,8 mm:n levyistä nauhaa.

Clear. 1. Syötetyn tiedon poisto. 2. Selkeä, kirkas (kuvasta tai äänestä).

Clipping, signaalin leikkautuminen. Katso leikkautuminen.

Closed box/cabinet/enclosure, suljettu kaiutinkotelo.

Closed loop, suljettu silmukka, nauhureissa kahden vetoakselin nauhankuljetusmekanismista käytetty nimitys.

CLV, Constant Linear Velocity, vakiokehänopeus, käytetään esim. CD-levyjä pyöritettäessä.

Coaxial cable, katso koaksiaalikaapeli.

Coil, katso kela.

Coloration, äänen värittyminen.

Compact Disc, CD-levy.

Compact Disc Player, CD-soitin.

Compander, katso kompanderi.

Compatible, yhteensopiva.

Compliance, katso joustavuus.

Compressor, katso kompressori.

Cone, kartio.

Connector, liitin.

Continous power, jatkuva teho.

Control, säätö, säädin.

Control amplifier, katso esivahvistin.

Control unit, säätöyksikkö, esivahvistin.

Counterweight, vastapaino levysoittimen äänivarressa.

Counter, laskuri.

CPS, Cycles per second, jaksoa sekunnissa, hertsi. Katso hertsi.

CrO2, kromidioksidi.

Crossover distortion, katso ylimenosärö.

Crossover frequency, katso jakotaajuus.

Crossover (network), katso jakosuodin.

Crosstalk, katso ylikuuluminen.

Cueing. 1. Nauhurin kuuntelu kelauksen aikana. 2. Äänivarren nosto/lasku.

Current, (sähkö)virta.

Cut-off frequency, katso rajataajuus.

Da-muunnin, laite, joka muuntaa digitaalisen signaalin analogiseksi.

DAB, Digital Audio Broadcasting, digitaalinen yleisradiojärjestelmä, digiradio.

DAC, D/A converter, katso da-muunnin.

Damping, (resonanssin) vaimennus.

Damping factor, katso vaimennuskerroin.

DAT, Digital Audio Tape, digitaalinauhoitusjärjestelmä.

Data reduction, katso säästökoodaus.

dB, desibelin lyhenne. Katso desibeli.

dBf, desibelifemtowatti, radiovastaanotossa antennisignaalin voimakkuuden mittayksikkö.

dBW, desibeliwatti, vahvistintehon mittayksikkö.

dbx, amerikkalaisen Dbx-yhtiön kehittämä kohinanvaimennin.

DC, Direct Current, tasavirta.

DCC, Digital Compact Cassette, digitaalinen äänikasettijärjestelmä, jonka nauhureita oli myynnissä muutamia vuosia 1990-luvun puolivälissä.

DC-kytketty, tasavirtakytketty, laite, joka toistaa matalia taajuuksia tasavirtaan asti.

De-emphasis, katso jälkikorjaus.

Deck, katso dekki.

Dekki, nauhuri, jossa ei ole kaiuttimia eikä päätevahvistinta.

Dekooderi, laite, joka palauttaa koodatun signaalin alkuperäiseen muotoonsa.

Delay, viive.

Demagnetointi, magneettisuuden poistaminen esim. nauhurin metalliosista.

Desibeli, äänen ja sähkövärähtelyjen suhteellisen tason logaritminen mittayksikkö.

Detector, ilmaisinaste virittimessä.

Deviaatio, taajuuspoikkeama, joka osoittaa taajuusmoduloidussa radiolähetyksessä modulaation voimakkuuden.

Deviation, poikkeama, ula-radiolähetyksissä. Katso deviaatio.

Diaphragm, kaiuttimen tai kuulokkeen värähtelevä kalvo.

Diffraktio, äänen heijastuminen kaiutinkotelon reunasta tai muista kohdista, aiheuttaa sekoittuessaan viivästyneenä suoraan kaiuttimesta tulevaan ääneen taajuusvasteen epätasaisuutta.

Digitaalinen äänentoisto, järjestelmä, jossa äänisignaali muutetaan tallennusta tai muokkausta varten sarjaksi merkkikoodeja.

DIN, Deutsche Industrie Normen, saksalaiset teollisuusnormit, määrittelevät muun muassa hifilaitteiden ominaisuuksia.

Dipoliantenni, yksinkertainen silmukka-antenni, joka ottaa vastaan lähetteitä parhaiten kohtisuoraan sen tasoa vastaan.

Dipolikaiutin, kaiutin, joka säteilee taaksepäin samalla tavoin kuin eteenpäin mutta vastakkaisessa vaiheessa.

Direct, suora, vahvistimessa yleensä kytkentä ohi sävynsäätöpiirien.

Direct coupled, suoraankytketty, tarkoittaa vahvistimissa piirikytkentää, jossa ei ole kondensaattoreita signaalitiellä.

Direct drive, katso suoraveto.

Directivity, katso suuntaavuus.

Disc, levy.

Diskantti, korkeiden äänten alue.

Display, näyttö.

Distortion, katso särö.

D-luokka, vahvistimen toimintatapa, jossa päätetransistorit toimivat kytkiminä, eli ovat täysin johtavassa tai johtamattomassa tilassa. Periaatteen avulla saadaan suuri hyötysuhde.

Dolby B/C/S, erilaisia amerikkalaisen Dolby Laboratories -yhtiön kehittämiä kohinanvaimentimia.

Dolby Digital, kuusikanavainen, digitaalinen elokuvaäänen koodaus- ja toistojärjestelmä, jossa kanavat ovat erillisiä, käytetään DVD-levyillä.

Dolby Digital EX, Dolby Digitalista kehitetty muunnos, jossa dekooderissa luodaan matriisitekniikan avulla takakeskikanava.

Dolby level, katso dolbytaso.

Dolby Stereo, nelikanavainen elokuvaäänen toistojärjestelmä.

Dolby Surround, kotikäyttöön tarkoitettu muunnos Dolby Stereosta.

Dolbytaso, Dolby-kohinanvaimentimen vertailutaso, joka vastaa C-kasettidekissä nauhan magneettivuon tiheyttä 200 nWb/m 400 Hz:n signaalilla.

Dome, kalotti, pallopinnan osa.

Driver. 1. Kaiutinelementti. Katso kaiutinelementti. 2. Päätevahvistimen tehoastetta edeltävä osa.

Drop-out, katso häipymä.

DSD, Direct Stream Digital, digitaalinen, yksibittinen äänen koodausjärjestelmä, jossa vakiosuuruisten ja -pituisten pulssien tiheyttä muutetaan äänisignaalin voimakkuuden mukaan. Näytetaajuus on erittäin suuri, 2,8227 MHz. DSD:tä käytetään SACD-järjestelmässä.

DSP, Digital Signal Prosessing, digitaalinen signaalinkäsittely. DSP:n avulla ääntä voidaan muokata monin tavoin, esim. tehdä taajuuskorjauksia ja jäljitellä luonnollista jälkikaiuntaa.

DTS, Digital Theater Systems -yhtiön kehittämä kuusikanavainen, digitaalinen elokuvaäänen koodaus- ja toistojärjestelmä, käytetään myös joillakin USA:ssa valmistetuilla DVD- ja CD-levyillä.

DTS-ES, DTS:stä kehitetty muunnos, jossa dekooderissa luodaan matriisitekniikan avulla takakeskikanava.

DTS-ES Discrete 6.1, DTS-yhtiön monikanavajärjestelmä, joka sisältää erillisen takakeskikanavan.

Dual capstan, kaksi vetoakselia.

Dual cone, kaksoiskartio, katso kaksoiskartiokaiutin.

Dual layer, kaksikerroksinen, DVD-levyllä kaksi lukupintaa päällekkäin.

Dubbing, kopiointi.

DV, Digital Video, digitaalisena kuvan ja äänen tallentava kasettinauhajärjestelmä, käytetään yleisimmin videokameroissa Mini DV -muodossa.

DVB, Digital Video Broadcasting, digitaalinen televisiolähetys.

DVD, Digital Versatile Disc, monikäyttöinen levy, jota voidaan käyttää äänen, elokuvan ja tiedon tallentamiseen.

DVD-5, yksipuolinen, yksikerroksinen DVD-levy.

DVD-9, yksipuolinen, kaksikerroksinen DVD-levy.

DVD-18, kaksipuolinen DVD-levy, jossa molemmin puolin kaksi lukupintaa.

DVD-Audio, pääasiassa äänen tallennusta varten tarkoitettu levy, jolla saadaan parempi suorituskyky kuin CD-levyllä.

DVD-Video, kuvan ja äänen tallennusta varten tarkoitettu levy.

D-VHS, järjestelmä, jossa kuvaa ja ääntä tallennetaan digitaalisena D-VHS-nauhalle.

Dynaaminen kaiutin, yleisin kaiuttimen toimintaperiaate. Dynaamisessa kaiuttimessa on magneetti ja kela. Kelassa kulkeva sähkövirta saa kalvon värähtelemään.

Dynaaminen mikrofoni, mikrofoni, jossa värähtelyt vastaanottavaan kalvoon on kiinnitetty magneettikentässä oleva kela.

Dynamiikka, voimakkaimman signaalin ja heikoimman signaalin (tai häiriöäänten) välinen tasoero.

Early reflection, katso varhainen heijastus.

Earth, sähköinen maa. Katso maa.

Edit, editointi, koostaminen, CD-soittimissa toiminto, joka ohjelmoi tiettyyn aikaväliin sopivat kappaleet.

Efficiency, katso hyötysuhde.

EIAJ, Electronic Industries Association of Japan, japanilainen elektroniikka-alan yritysten järjestö, liittyy mittausnormeihin.

Eject, kasettipesän avaus.

Ekspanderi, dynamiikan laajennin, vahvistaa voimakkaita ja vaimentaa heikkoja ääniä, kohinanvaimentimissa palauttaa kompressoidun signaalin alkuperäiseksi.

Elektreettimikrofoni, kondensaattorimikrofoni, jossa on pysyvä esijännite, sisältää yleensä esivahvistimen ja tarvitsee erillisenä pariston virtalähteeksi.

Elektrostaattinen kaiutin, kaiutin, jossa ohut kalvo saadaan värähtelemään sähkökentän avulla.

Elliptinen neula, äänirasian neula, jonka kärki on hiottu ellipsin muotoon.

Enclosure, kotelo.

Encoding, katso koodaus.

EQ, equalization, taajuuskorjaus, joko laitteen sisällä tapahtuva tai erillisellä taajuuskorjaimella aikaansaatu. Katso taajuuskorjaus.

Equalizer, taajuuskorjain, ekvalisaattori. Katso taajuuskorjain.

Erase head, nauhurin poistopää. Katso poistopää.

Erasure, nauhurin kyky pyyhkiä vanha äänitys pois.

Error correction, katso virheenkorjaus.

Esikorostus, korkeiden taajuuksien korostaminen ennen signaalin tallentamista tai lähettämistä. Toistettaessa taajuusvaste palautetaan jälkikorjauksen avulla suoraksi, jollon välillä syntyneet korkeataajuiset häiriöt vaimenevat.

Esimagnetointi, nauhurissa korkeataajuinen (n. 100 kHz) vaihtojännite, joka johdetaan äänityspäähän samanaikaisesti tallennettavan signaalin kanssa. Esimagnetoinnin sopivuus nauhalle on äänenlaadun kannalta tärkeä ja sen säätö on nauhureissa yleinen.

Esivahvistin, laite, jonka tehtävänä on heikkojen signaalien vahvistaminen, hifilaitteiston osana sisältää säädöt ja ohjelmanlähteen valinnat mutta ei päätevahvistinta.

Etukanavat, vasen ja oikea pääkanava monikanavaisessa äänentoistossa.

Etuvahvistin, sama kuin esivahvistin. Katso esivahvistin.

External, ulkopuolinen.

Fade, häivyttää.

Fader, häivytin, autostereoissa etu-taka -tasapainonsäädin.

Fast forward, pikakelaus eteenpäin.

Feedback, katso takaisinkytkentä.

Ferrofluid, magneettinen neste, jota käytetään joidenkin korkeaäänikaiuttimien magneetin ilmaraossa impedanssin tasoittamiseen ja puhekelan jäähdytyksen tehostamiseen.

FET, Field Effect Transistor, eräs transistorityyppi.

Field strength, kentän voimakkuus.

Filter, katso suodin.

Finalize, katso viimeistely.

Firewire, digitaalinen nopea siirtoväylä, jota pitkin voidaan kuljettaa esim. kuva- ja äänisignaalia digitaalivideokameran, -nauhurin ja tietokoneen välillä.

Flat, tasainen, vaakasuora taajuusvaste.

Fluoresenssinäyttö, yleinen valaisevien numerojen ja merkkien näyttötekniikka hifilaitteissa.

Flutter, katso värinä.

FM, Frequency Modulation, katso taajuusmodulaatio.

Four channel, nelikanavainen.

Free-field response, katso vapaakenttävaste.

Frequency, katso taajuus.

Frequency response, katso taajuusvaste.

Front channel, katso etukanava.

Front end, esiaste, etupää, virittimen osa, joka huolehtii antennisignaalin vahvistuksesta ja vastaanottotaajuuden valinnasta.

Function, toiminta.

Function selector, toiminnanvalitsin.

Fuse, katso varoke (sulake).

Gain, signaalin vahvistus desibeleinä.

Gap, rako, ilmaväli äänipäässä tai kaiuttimen magneetissa.

Graphic equalizer, taajuuskorjain, jonka liukusäätimet on sijoitettu siten, että niiden asennot muodostavat karkean kuvan korjauksen taajuusvasteesta.

Ground, sähköinen maa, maajohdon liitäntä. Katso maa.

Harmoninen särö, laitteessa syntyneet taajuudet, jotka ovat sen toistaman signaalin monikertoja.

Harmoniset yliäänet, soittimen perussävelen taajuuden monikerrat, jotka vaikuttavat sen sointisävyyn.

HDTV, High Definition Television, teräväpiirtotelevisio.

Head, pää, esimerkiksi nauhurin äänipää.

Headphones, kuulokkeet.

Headroom, yliohjausvara.

Headshell, rasiakelkka.

Helican scan, katso viistopyyhkäisy.

Helmholtz-resonanssi, bassorefleksikotelon viritystaajuus, jonka kohdalla refleksitoiminnon tuoma vahvistus on suurimmillaan.

Herkkyys. 1. Vahvistimessa ottojännite, joka tarvitaan tietyn antojännitteen tai -tehon saamiseksi. 2. Virittimessä tiettyä häiriöetäisyyttä vastaava antennijännite. 3. Kaiuttimessa äänenvoimakkuus, joka saadaan tietyllä teholla tai jännitteellä. 4. Mikrofonissa äänenvoimakkuuden ja antojännitteen vastaavuus.

Hertsi, taajuuden mittayksikkö, värähdysten lukumäärä sekunnissa.

HF, High Frequency, korkea taajuus.

High end, tarkoittaa äänentoistolaitteita, jotka on suunniteltu tinkimätöntä laatua tavoitellen.

High blend, virittimessä korkeiden taajuuksien kanavaerotusta pienentävä kytkin, parantaa heikkojen lähetteiden häiriöetäisyyttä.

High Fidelity, hifi, hyvä äänentoisto.

High filter, suodin, joka vaimentaa korkeita ääniä.

High-pass filter, ylipäästösuodin, joka läpäisee vain tiettyä taajuutta korkeammat äänet.

Hiss, katso kohina.

Hi 8, korkealaatuisempi muunnos Video 8 -videokasettijärjestelmästä.

Hohtodiodi, valoa säteilevä pitkäikäinen ja vähän virtaa kuluttava puolijohdekomponentti, yleinen merkkivalona ja näytöissä.

Horn, torvi.

Hum, katso hurina.

Huojunta, levysoittimen tai nauhurin epätasaisesta käynnistä aiheutuva äänenkorkeuden jaksollinen vaihtelu.

HX Pro, Dolby-kohinanvaimentimeen liittyvä kytkentä, jonka tarkoitus on parantaa voimakkaiden korkeiden äänten tallentumista.

Hybrid, käytetään laitteesta tai kytkennästä, jossa on kahdenlaista tekniikkaa, esim. puolijohteita ja putkia tai erilliskomponentteja ja mikropiirejä.

Hz, taajuuden mittayksikön, hertsin lyhenne.

Hyötysuhde, laitteen antaman tehon suhde sen ottamaan tehoon, liittyy äänentoistossa lähinnä kaiuttimiin ja vahvistimiin.

Häipymä, signaalin hetkellinen vaimeneminen tai katko, joka aiheutuu nauhasta tai nauhan ja äänipään kosketuksen puutteellisuudesta.

Häiriöetäisyys, hyötysignaalin ja häiriöäänten välinen suhde.

IC, Integrated Circuit, integroitu piiri, mikropiiri. Katso integroitu piiri.

IEC, International Electrotechnical Commission, kansainvälinen sähkötekninen toimikunta, määrittelee erilaisia mittausnormeja.

IF, Intermediate Frequency, katso välitaajuus.

IF band, virittimessä välitaajuuskaistan leveyden valitsin.

IF rejection, katso välitaajuusvaimennus.

IHF, Institute of High Fidelity, amerikkalainen äänentoistoalan järjestö, liittyy moniin mittausnormeihin.

Ilmaisinaste, virittimen osa, joka erottaa äänisignaalin radiotaajuudesta.

Ilmarako. 1. Nauhurin äänipäässä oleva kapea eristeaineella täytetty rako, jonka kohdalla magneettikenttä kohdistuu nauhaan. 2. Kaiuttimen magneetissa tila, jossa puhekela sijaitsee.

Image rejection, katso peilitaajuusvaimennus.

Impedanssi, vaihtovirtavastus, mittayksikkö ohmi, liittyy laitteiden yhteensovittamiseen.

IM-distortion, katso keskeismodulaatiosärö.

Indeksi, merkki, jolla CD-levyn raita voidaan jakaa osiin. Myös jotkin nauhurit (esim. DAT) tallentavat nauhalle indeksejä kappaleenhakua varten.

Indicator, ilmaisin, mittari.

Inductor, katso kela.

Infinite baffle, nimitystä käytetään toisinaan kaiuttimesta, joka on suljetussa kotelossa tai asennettuna huoneiden väliseen seinään.

Infrapuna, sähkömagneettisen värähtelyn alue, jonka aallonpituus on näkyvää valoa suurempi, käytetään muun muassa kauko-ohjauksessa.

Input, otto(liitäntä). Katso ottoliitäntä.

Integroitu piiri, runsaasti puolijohdekomponentteja sisältävä pieni osa, joka pystyy suorittamaan monenlaisia toimintoja.

Integroitu vahvistin, yhdistetty vahvistin, sisältää sekä esivahvistinosan, että päätevahvistinosan.

Intensiteetti, signaalin voimakkuuteen verrannollinen suure.

Intensity, katso intensiteetti.

Interferenssi, kahden tai useamman eri aaltoliikkeen yhteisvaikutus niiden sekoittuessa keskenään.

Jack, katso jakki.

Jakki, kuuloke- ja mikrofoniliitännöissä yleinen yksinastainen liitintyyppi, johon voidaan yhdistää kytkin, valmistetaan eri kokoisina.

Jakosuodin, sähköinen piiri, joka jakaa taajuusalueen kaistoihin kaiuttimen eri elementtejä varten. Jakosuodinta käytetään myös kaiuttimen taajuusvasteen muokkaamiseen halutuksi.

Jakotaajuus, taajuus, jonka kohdalla kaiuttimessa toisto jaetaan eri elementeille.

JIS, Japan Industry Standard, japanilainen teollisuusnormi.

Joustavuus, äänirasian neulan ja kaiuttimen bassoelementin ripustuksen jäykkyyttä kuvaava suure.

Joustavuuskerroin, neulan joustavuuden lukuarvo.

Jyrinä, levysoittimessa syntyvät matalataajuiset häiriöäänet.

Jyrinäetäisyys, hyötysignaalin ja jyrinähäiriöiden suhde.

Jyrinäsuodin, matalia taajuuksia vaimentava suodin.

Jälkikaiunta, huoneen heijastusten aiheuttama äänen asteittainen vaimeneminen signaalin katkettua.

Jälkikorjaus, taajuuskorjaus, joka palauttaa esikorostetun signaalin taajuusvasteen suoraviivaiseksi.

Jälkivärähtely, antosignaalin hetkellinen jatkuminen laitteeseen syötettävän signaalin loputtua.

k, kilo, etuliite tuhat.

KA, keskipitkät aallot.

Kaistanpäästö, suodin, joka vaimentaa tietyn taajuuskaistan ulkopuolella olevia taajuuksia.

Kaistanpäästökotelo, kaiutinkotelo, jossa bassoelementti on asennettu kotelon sisällä olevaan väliseinään.

Kaiuntahuone, kovaseinäinen tila, jota käytetään muun muassa kaiuttimen tehovasteen mittaamiseen.

Kaiutinelementti, kaiuttimen ääntä synnyttävä rakenneosa.

Kaksitiekaiutin, kaiutin, jossa äänialue on jaettu kahteen osaan eri elementein toistettavaksi.

Kaksoisjohdotus, kahden erillisen johtoparin käyttö kaiuttimen ja vahvistimen välillä, edellyttää kaiuttimelta omat liittimensä eri äänialueille.

Kaksoiskartiokaiutin, kaiutinelementti, jossa kartion keskelle on kiinnitetty pienempi kartio korkeita taajuuksia varten, käytetään lähinnä ei-hifitasoisissa laitteissa.

Kalottikaiutin, kaiutinelementti, jossa värähtelevä kalvo on pallopinnan muotoinen.

Kampasuodin, piiri, joka erottaa valoisuus- ja värisignaalit tehokkaammin toisistaan televisiovastaanottimessa.

Kampasuodinilmiö, eri aikoina tulevien samanlaisten signaalien summautuessa syntyvä ilmiö, joka tekee taajuusvasteeseen piikinkaltaisia vaimentumia.

Kanavaero(tus), kanavan signaalin ja sen toiseen kanavaan vuotaneen jäännöksen suhde.

Kanavatasapaino, äänentoistokanavien välinen voimakkuussuhde.

Kantoaalto, korkeataajuinen signaali, joka esimerkiksi radiolähetyksissä kuljettaa äänisignaalin mukanaan.

Kardioidi, mikrofonin tai kaiuttimen suuntakuvio, joka kohdistuu pääasiassa eteenpäin.

Keinopää, ihmisen pään malli, jossa on korvien kohdalla mikrofonit, käytetään kuulokkeilla kuunneltavien keinopää-äänitteiden tekemiseen.

Kela, Sähköinen komponentti, joka jarruttaa virran muutoksia, muodostaa kuorman kanssa sarjaan kytkettynä korkeita taajuuksia vaimentavan suotimen.

Kela-ankkuriäänirasia, äänirasia, jossa neulanvarteen on kiinnitetty magneettikentässä oleva kela.

Keskeismodulaatiosärö, signaaliin kuulumattomien taajuuksien syntyminen kahden tai useamman taajuuden sekoittuessa.

Keskikanava, puheen ja muiden keskeltä tulevien äänten toistotarkkuutta parantava kanava monikanavaisissa järjestelmissä.

Kiinnittäminen, katso viimeistely.

Koaksiaalikaapeli, pyöreä sähköjohto, jossa toinen johdin on keskellä ja toinen muodostaa sitä ympäröivän suojavaipan.

Koaksiaalikaiutin, kaiutin, jossa diskanttielementti on bassoelementin tai keskiäänisen kanssa samankeskeisesti.

Kohina, erilaisissa laitteissa syntyvä, suhteellisen tasainen taustaääni, joka sisältää suuren määrän erilaisia taajuuksia.

Kohinasuhde, laitteen signaalitason ja kohinatason välinen suhde.

Kolmitiekaiutin, kaiutin, jossa äänialue on jaettu kolmeen osaan eri elementein toistettavaksi.

Kolmiäänipäinen nauhuri, nauhuri, jossa on erillinen äänitys- ja toistopää, mahdollistaa tuloksen kuuntelun äänityksen aikana.

Komponentti, laitteen sähköinen rakenneosa tai äänentoistolaitteistossa jokin yksittäinen laite esim. vahvistin.

Komponenttivideo, yleinen nimitys eri väreihin jaetulle videosignaalille, kuten RGB ja yhdysvalloissa laajemmin käytetty Y, Cr, Cb (Y, Pr, Pb).

Komposiittivideo, videosignaalin kuljetusmuoto, jossa kaikki informaatio kulkee yhtä johdinta pitkin. Käytössä esim. videonauhurin ja television välillä.

Kompressori, laite tai piiri, joka supistaa voimakkuudenvaihteluita.

Kondensaattori, sähköinen komponentti, joka estää tasavirran läpäisyn, kuorman kanssa sarjaan kytkettynä muodostaa matalia taajuuksia vaimentavan suotimen.

Kondensaattorimikrofoni, mikrofonityyppi, jossa ohut sähköä johtava kalvo liikkuu varatun levyn läheisyydessä, vaatii yleensä erillisen virtalähteen varauksen aikaansaamiseksi.

Kontrasti, suhteellinen arvo, joka kertoo kuvan kirkkaimman ja tummimman alueen välisen eron.

Konvertteri, muunnin.

Koodaus, signaalin muokkaaminen tietyn kaavan mukaan tallennusta tai siirtoa varten.

Kopioituminen, nauhalle tallennetun äänen siirtyminen viereiseen nauhakerrokseen.

Korkeataajuussieto, nauhurin kyky tallentaa voimakkaita korkeita ääniä.

Krominauha, kromidioksidia sisältävä nauha tai yleensä C-kasettinauha, joka vastaa IEC tyyppi II:n ominaisuuksia, toistokorjaus 70 µs.

Kulmavirhe, äänilevyn uran tangentin ja äänirasian rungon välinen kulmaero.

Kuvasuhde, televisiokuvan pidemmän sivun suhde lyhyempään. Perinteisissä televisioissa 4:3, laajakuvatelevisioissa 16:9.

Kvantisointi, äänisignaalista otettujen näytteiden muuttaminen digitaaliseksi pulssikoodiksi.

Kvantisointikohina, häiriöäänet, jotka syntyvät digitaalitoistossa signaalin arvon portaittaisen määrityksen johdosta.

Kyllästyminen, ääninauhan tila, jossa sen magnetoituminen ei enää kasva äänitystasoa lisättäessä.

Käännepiste, taajuus, jonka kohdalla sävynsäätimen vaikutus alkaa.

L, kelan tunnus.

LA, lyhyet aallot.

Laser, laite, joka synnyttää kapean valonsäteen, jossa kaikki aallot ovat samanpituisia (yksivärisiä) ja samassa vaiheessa.

Laser pickup, CD-soittimen lukupää.

LCD, Liquid Crystal Display, katso nestekidenäyttö.

Leader, nauhan alussa oleva paksu päätenauha.

Led, Light Emitting Diode, katso hohtodiodi.

Leikkautuminen, signaalin aaltomuodon terävä vääristyminen, tapahtuu esimerkiksi ylitettäessä vahvistimen suurin teho.

Lepovirta, transistorin tai elektroniputken läpi kulkeva vakiosuuruinen perusvirta, jolla komponentti säädetään toimimaan halutulla tavalla.

Level, taso.

LF, Low Frequency, matalat taajuudet.

LFE, Low Frequency Effect Channel, monikanavaisissa äänijärjestelmissä pelkästään matalia taajuuksia välittävä tehostekanava.

Limiter, rajoitin.

Linear. 1. Suoraviivainen (esim. taajuusvaste) 2. Painottamaton (mittaus).

Lineaarivarsi, levysoittimen äänivarsi, joka liikkuu kokonaisuutena pysyen jatkuvasti kohtisuorassa levyn säteeseen nähden.

Line in(put), linjatasoinen otto.

Line level, linjataso(inen). Katso linjatasoinen.

Line out(put), linjatasoinen anto.

Linjatasoinen, signaali tai laitteen liitäntä, jonka suurin jännitetaso on 0,1-5 volttia.

Load, kuorma.

Lo-Fi, Low Fidelity, ei-hifitasoisista laitteista käytetty nimitys.

Lomitettu kuva, normaali tapa (esim. televisiossa) esittää kuva puolet juovista kerrallaan.

Loudness, vahvistimen kytkentä, joka korostaa pienillä voimakkuussäädön asennoilla matalia ja toisinaan myös korkeita taajuuksia.

Loudspeaker, kaiutin.

Low filter, suodin, joka vaimentaa matalia ääniä.

Low-pass filter, alipäästösuodin, joka läpäisee vain tiettyä taajuutta matalampia ääniä.

LP, Long Play, pitkäsoitto, 30 cm:n mikrouralevyjen lyhenne.

Luisteluilmiö, levysoittimen äänivarren pyrkimys kääntyä levylautasen keskiötä kohti.

m, milli, etuliite tuhannesosa.

M, mega, etuliite miljoona.

Maa, sähköisten piirien yhteinen kytkentäpiste, joka on yleensä yhteydessä laitteen runkoon.

Macrovision, videotallenteissa käytettävä häiriösignaali, joka estää kuvan kopioinnin, mutta ei suoraa katselua.

Magneettiankkuriäänirasia, äänirasia, jossa neulanvarteen on kiinnitetty kelan lähellä oleva magneetti.

Magnetostaatti, tasokalvokaiutin, jossa puhekelaa vastaa kalvon pinnalla kulkeva ohut johdin.

Main amplifier, päätevahvistin, tehovahvistin. Katso päätevahvistin.

Main in, päätevahvistimen otto(liitäntä).

Mains, sähkövirtaverkko.

Manual, käsikäyttöinen.

Master, äänitteen alkuperäinen nauha tai levyn valmistusmalli.

Matching, sovitus.

MC, Moving Coil, kela-ankkuri(äänirasia). Katso kela-ankkuri-äänirasia.

MD, katso MiniDisc.

Mdf, Medium Density Fibreboard, esim. kaiutinkoteloissa käytettävä kuitulevy, joka on lastulevyä hienosyisempi.

Memory, muisti(in tallennus), nauhurissa nollapysäytys.

Metallinauha, rautahiukkasia sisältävä nauha, joka vastaa C-kasetilla IEC tyyppi IV:n ominaisuuksia, toistokorjauksen aikavakio 70 µs.

Mic, mikrofonin lyhenne.

Midrange, keskiäänialue, joskus myös keskiäänikaiutin.

Mikro, µ, miljoonasosa.

Mikroprosessori, toimintoja ohjaava pienoistietokone.

Mikrouralevy, analogisen uraäänilevyn viimeinen muoto, vinyylilevy.

Miksaus, eri äänilähteestä tulevien signaalien sekoittaminen ja niiden keskinäinen tasonsäätö.

MiniDisc, digitaalinen levytallennusjärjestelmä, MD.

Mini DV, pienikokoinen, digitaalivideokameroissa käytettävä kasettijärjestelmä.

MM, Moving Magnet, magneettiankkuri(äänirasia). Katso magneettiankkuriäänirasia.

Mode, toimintatapa, vahvistimissa usein stereo/mono-valitsin.

Modulointi, äänisignaalin liittäminen kantoaaltoon, joka siirtää sen eteenpäin.

MOL, Maximum Output Level, (lähinnä ääninauhan) suurin antotaso.

Monaural, yksikanavainen.

Monitiesärö, saman radiolähetteen eri teitä saapuneiden osien (heijastukset) aiheuttama särö.

Monitor, tarkkailu.

Monofonia, yksikanavainen äänentoisto.

Mosfet, eräs transistorityyppi.

MPEG, (Motion Picture Experts Group) säästökoodaukseen perustuvia äänijärjestelmiä äänen ja kuvan tallentamiseen. Katso säästökoodaus.

MPEG 2 Video, kuvan pakkausmenetelmä, jota käytetään esim. DVD-levyillä.

MPEG 2 Multichannel, monikanavainen äänijärjestelmä, joka on valinnaisena eurooppalaisilla DVD-levyillä.

MPX, multiplex, radion stereolähetysjärjestelmä.

MPX-filter, suodin, jolla virittimessä ja nauhurissa vaimennetaan stereolähetyksen 19 kHz:n pilotääni ja 38 kHz:n apukantoaalto.

MP3, tarkemmin MPEG 1 / Layer 3, säästökoodausjärjestelmä, jota käytetään tallennettaessa äänitiedostoja muistipiireille MP3-soittimissa toistamista varten.

Multipath distortion, katso monitiesärö.

Mute, muting. 1. Virittimessä asemien välisen kohinan mykistys. 2. Nauhurissa äänityksen mykistys. 3. Vahvistimessa äänen tilapäinen vaimentaminen.

Muunnin, laite, joka muuntaa signaalin toiseen muotoon esim. analogisesta digitaaliseksi.

Muuntaja, laite, joka muuttaa vaihtojännitteen suuruutta.

Napa. 1. Sähkölaitteessa johtimien liittämispaikat. 2. Magneetissa kohdat, joihin voimaviivat näyttävät keskittyvän.

Napaisuus. 1. Signaalissa sen ominaisuudet plus- ja miinusjännitteen suhteen. 2. Laitteessa liitäntänapojen sijainti tai kytkentätapa toisiinsa verrattuna. 3. Magneetissa pohjois- ja etelänapojen sijainti.

Nauhakaiutin, kaiutin, jossa ohut metallikalvonauha toimii sekä puhekelana, että värähtelevänä osana.

Nauhatarkkailu, tuloksen tarkkailu äänityksen aikana, mahdollista kolmipäisillä C-kasetti- tai kelanauhureilla.

Negative feedback, negatiivinen takaisinkytkentä, katso vastakytkentä.

Nestekidenäyttö, erittäin vähän virtaa kuluttava ei-itsevalaiseva näyttötekniikka.

Neulanvoima, pystysuora voima, jolla neula painautuu levyn uraa vasten.

NFB, Negative Feedback, katso vastakytkentä.

NICAM, Near Instantaneous Companding Audio Multiplex, televisiolähetyksissä käytettävä stereoäänijärjestelmä.

Noise, katso kohina.

Nollapysäytys, nauhurin toiminto, joka pysäyttää pikakelauksen laskurin nollakohdassa.

Normaalinauha, C-kasettinauha, joka vastaa IEC-tyyppi I:n ominaisuuksia, toistokorjauksen aikavakio 120 µs.

NR, Noise Reduction, katso kohinanvaimennus.

NTSC, National Television Standards Committee, USA:ssa ja Japanissa käytössä oleva televisiolähetysjärjestelmä.

Näytetaajuus, taajuus, jolla digitaalitekniikassa määritellään signaalin arvo, CD-levyillä 44,1 kHz.

Off axis, sivussa kohtisuoralta, esim. kaiuttimen taajuusvaste, joka ei ole mitattu kohtisuoraan edessä.

Ohmi, tasavirtavastuksen (resistanssin) ja vaihtovirtavastuksen (impedanssin) mittayksikkö.

Oktaavi, taajuuksien suhde 1:2.

Ominaisvärähtely, kappaleen taipumus värähdellä erityisen herkästi tietyllä taajuudella.

Omnidirectional, kaikkiin suuntiin säteilevä (kaiutin) tai kaikista suunnista vastaanottava (mikrofoni tai antenni).

On axis, kohtisuoraan edessä.

Open-reel recorder, kelanauhuri.

Ortoperspecta, äänentoistojärjestelmä, jossa käytetään yhtä vasemman ja oikean kanavan summaa toistavaa kaiutinta edessä ja kahta erotusäänikaiutinta takana. Ortoperspectan kehitti Tapio M. Köykkä.

Oskillaattori, värähtelyä synnyttävä sähköinen piiri.

Otanta, näytteenotto, digitaalitekniikassa tietyin välein tapahtuva signaalin arvon määritys.

Otantataajuus, katso näytetaajuus.

Ottoliitäntä, liitäntä, johon signaali johdetaan.

Output, anto(liitäntä). Katso antoliitäntä.

Overhang, keskiöylitys, neulan ja levylautasen keskipisteen välinen lyhin etäisyys, joka vaikuttaa kulmavirheen suuruuteen.

Overload, ylikuormitus, katso yliohjautuminen.

Oversampling, digitaalitoistossa otanta moninkertaisella taajuudella varsinaiseen otantataajuuteen verrattuna, helpottaa korkeataajuisten häiriötaajuuksien suodattamista.

PA, pitkäaaltoalue.

PA, Public Address, konserttien ja julkisten tilojen äänentoisto.

Painotettu mittaus, mittaus, jossa suodatuksen avulla pyritään saamaan kuuloaistimusta vastaavia arvoja.

PAL, Phase Alternate Line, valtaosassa Eurooppaa käytössä oleva televisiolähetysjärjestelmä.

Paraller, rinnakkainen, rinnan kytketty.

Parametric equalizer, katso parametrikorjain.

Parametrikorjain, taajuuskorjain, jossa säätökaistan taajuus ja Q-arvo ovat valittavissa.

PASC, Precision Adaptive Sub-band Coding, DCC-kasettijärjestelmässä käytetty säästökoodaus. Katso säästökoodaus.

Passiivielementti, kaiutinelementti, jossa ei ole sähköistä piiriä, käytetään kotelon refleksitoiminnon virittämiseen putken sijasta.

Passive radiator, katso passiivielementti.

Pause, tauko, koneiston tilapäinen pysäytys.

PCM, Pulse Code Modulation, pulssikoodimodulaatio, yleisin digitaalisen äänentoiston periaate, jossa äänisignaalista otetaan näytteitä tietyin väliajoin ja voimakkuus rekisteröidään bittimuodossa portaittain.

PDC, televisiolähetyksen mukana lähetettävä signaali, joka mahdollistaa videoiden ajastetun nauhoituksen oikeaan aikaan, vaikka ohjelma olisi myöhässä.

Peak, huippu.

Peak hold, huippuarvon pito tasonnäytössä.

Peak level, huipputaso.

Peilitaajuusvaimennus, virittimen kyky vaimentaa radiotaajuuksia, joiden suuruus on vastaanotettava taajuus plus kaksi kertaa välitaajuus.

Phase, katso vaihe.

Phase shift, katso vaihesiirto.

Phones, kuulokkeet.

Ph, Phono, (vinyyli)levysoittimen liitännän tunnus.

Phono equalizer, äänirasiaesivahvistimessa oleva RIAA-taajuuskorjain. Katso RIAA.

Phonoliitin, RCA-liitin, yleisin piensignaaliliitin hifilaitteissa.

Pickup, katso äänirasia.

Pikseli, kuvapiste, pienin yksikkö, joka muodostaa kuvan.

Pilotääni, radion stereolähetyksiin liittyvä 19 kHz:n signaali.

Pinch roller, nauhurin puristustela, joka painaa nauhan vetoakselia vasten.

Pink noise, katso vaaleanpunainen kohina.

Pitch, sävelkorkeus, käyntinopeuden säätö.

Planar, tasomainen, käytetään esim. kaiuttimen tasokalvoelementeistä.

Platter, levylautanen.

Play(back), äänentoisto, soitto.

Plugi, pistoke.

Poistopää, nauhurin äänipää, joka pyyhkii vanhan äänityksen pois.

Polar diagram, katso suuntakuvio.

Polarity, katso napaisuus.

Pole, katso napa.

Pondi, voiman yksikkö, vastaa gramman painoa.

Port, bassorefleksikaiuttimen aukko.

Portable, kannettava (laite).

Potentiometri, jännitteenjakaja, säädettävä vastus, jota käytetään useimmissa säätimissä.

Power. 1. Teho. 2. Virtakytkimen merkintä.

Power amplifier, päätevahvistin, tehovahvistin. Katso päätevahvistin.

Power bandwidth, katso tehokaistanleveys.

Power supply, virtalähde.

Preamp, preamplifier, katso esivahvistin.

Pre-emphasis, katso esikorostus.

Pre out, esivahvistimen anto(liitäntä).

Preset, esivalinta.

Pressure roller, nauhurin puristustela, joka painaa nauhan vetoakselia vasten.

Print-through, kopioituminen.

Processor, prosessori, muokkain.

Program, ohjelma, ohjelmointi.

Progressiivinen kuva, lomittamaton kuva. (Katso lomitettu kuva)

Pro Logic, Dolby Surround -järjestelmän muunnos, jossa kanavien erillisyyttä on parannettu logiikkapiirien avulla.

Power response, katso tehovaste.

Protection (circuit), suojaus, suojapiiri, jonka tarkoitus on estää vahvistimen vahingoittuminen oikosulun tai muun ylikuormituksen seurauksena.

PU, Pickup, katso äänirasia.

Puhekela, kaiutinelementin osa, johon vahvistimesta tuleva signaali johdetaan. Magneettikentässä oleva puhekela muuttaa jännitteen vaihtelut kaiutinkartion värähtelyiksi.

Puolijohde, osittain sähköä johtava aine, jota käytetään sähköjännitteitä ja -virtoja vahvistavien komponenttien materiaalina. Nimitystä käytetään myös itse komponenteista.

Purske, katkottu signaali, jossa toistuu säännöllisin aikavälein esim. tietyn pituinen siniaalto.

Päätevahvistin, laite, joka vahvistaa signaalin kaiuttimille riittäväksi.

Quantisation, katso kvantisointi.

Q-arvo, hyvyysluku, ilmaisee resonanssin laajuuden ja jyrkkyyden.

Quartz, kvartsi, viittaa kvartsikiteeseen, jota käytetään elektronisissa piireissä taajuuden ja käyntinopeuden vakauttamiseen.

Quadraphonic, nelikanavainen.

Quieting, kohinan vaimeneminen virittimissä.

R, vastuskomponentin tunnus.

R, right, oikeanpuoleinen kanava.

Raita. 1. Alue ääninauhan leveyssuunnassa, johon signaali tallennetaan. 2. Levyllä oleva musiikkikappaletta vastaava alue.

Rajataajuus, taajuus, jonka kohdalla taajuusvaste on laskenut alle ilmoitetun desibeliarvon.

Rajoituspiste, antennisignaalin arvo, jonka yläpuolella virittimen antotaso säilyy vakiona.

Rasiakelkka, levysoittimen äänivarren päässä oleva irrotettava osa, johon äänirasia kiinnitetään.

Ratio, suhde.

Rautaoksidinauha, katso normaalinauha.

RCA-liitin, yleisin piensignaaliliitin hifilaitteissa.

RDS, Radio Data System, järjestelmä, jonka avulla radiolähetyksissä voidaan välittää muun muassa ohjelmatietoja.

Rear channel, katso takakanava.

Receiver, vastaanotin, viritinvahvistin.

Record, (vinyyli)äänilevy.

Record(ing), tallennus.

Recorder, tallennin, esim. nauhuri.

Record player, (vinyyli)levysoitin.

Rec out, vahvistimen antoliitäntä nauhurin äänitystä varten.

Rec selector, vahvistimessa erillinen äänitettävän ohjelmanlähteen valitsin.

Reel-to-reel recorder, kelanauhuri.

Reference, vertailussa käytetty, esim. r. level = vertailutaso.

Remote control, kauko-ohjaus, kaukosäätö.

Repeat, jatkuva toisto.

Replay, toisto.

Reset, uudelleen asetus, nollaus.

Resistance, resistanssi, tasavirtavastus.

Resistor, vastus(komponentti). Katso vastus.

Resoluutio, erottelukyky, ilmaistaan esimerkiksi juovien määränä kuvaruudulla.

Resonanssitaajuus, esineen ominaisvärähtelyn taajuus.

Reverberation, katso jälkikaiunta.

Rewind, takaisinkelaus.

RF, Radio Frequency, suurtaajuinen.

RGB, Red Green Blue (punainen, vihreä, sininen), televisiokuva muodostetaan kolmen osavärin summana synkronointisignaalin avulla.

RIAA, Record Industry Association of America, USA:n äänilevyteollisuuden järjestö, nimitystä käytetään mikrouralevyjen taajuuskorjauksesta.

Ribbon speaker, katso nauhakaiutin.

Rinnankytkentä, laitteiden (esim. kahden kaiuttimen) kytkentä siten, että kaikkien samat navat ovat keskenään yhdessä.

Ringing, katso jälkivärähtely.

RMS, Root Mean Square, vaihtojännitteen tehollinen arvo.

rpm, revolutions per minute, kierrosta minuutissa.

Roll-off, taajuusvasteen raja.

Rumble, katso jyrinä.

SACD, Super Audio CD, äänen tallennukseen tarkoitettu levyjärjestelmä, jolla saadaan parempi suorituskyky kuin CD-levyllä.

Sampling, otanta, näytteenotto. Katso otanta.

Sampling frequency/rate, otantataajuus, katso näytetaajuus.

Sarjaankytkentä, laitteiden kytkentä peräkkäin.

Satelliittikaiutin, pieni kaiutin, jota käytetään matalia ääniä toistavan subwooferin yhteydessä.

Saturation, katso kyllästyminen.

Scan, selaus.

SCART, 21-nastainen liitin kuvaa ja ääntä varten.

SCMS, Serial Copy Management System, digitaalisissa tallennuslaitteissa käytettävä kopioinninestojärjestelmä.

Search, haku.

SECAM, Sequentiel Couleur Avec Mémoire, esim. Ranskassa ja Venäjällä käytettävä televisiolähetysjärjestelmä.

Seisova aalto, huoneen pintojen välille muodostuva, paikasta riippuva ilmiö, joka aiheuttaa tiettyjen taajuuksien korostumista ja toisten vaimentumista.

Selectivity, katso selektiivisyys.

Selector, valitsin.

Selektiivisyys, valintatarkkuus, virittimen kyky vastaanottaa lähetteitä, joiden taajuudet ovat lähellä toisiaan.

Semiconductor, katso puolijohde.

Sensitivity, katso herkkyys.

Separation, erottely(kyky).

Series, sarjaan kytketty.

Servomoottori, elektronisesti ohjattu moottori, jonka nopeus pysyy samana kuormituksesta riippumatta.

Seurantakyky, äänirasian neulan kyky pysyä urassa, jossa poikkeamat ovat suuret, ja toistaa samalla äänisignaali mahdollisimman tarkasti.

Short circuit, oikosulku.

Showview, numerokoodiin perustuva ajastusjärjestelmä videonauhureissa.

Sieppaussuhde, virittimen kyky vaimentaa vastaanotettavan lähetteen kanssa samalla taajuudella olevaa toista lähetettä.

Signaali, ääni- ja sähkövärähtelyt, jotka kuljettavat ääni- tai kuvainformaatiota.

Siltakytkentä, päätevahvistimen kytkentätapa, jolla vasen ja oikea kanava yhdistetään tehon lisäämiseksi.

S/N, Signal to Noise Ratio, signaali-kohinasuhde, katso häiriöetäisyys.

Sine wave, siniaalto, katso sinisignaali.

Sinisignaali, vaihtojännite, jonka voimakkuus ajan mukaan muuttuvana on matemaattisen sinikäyrän muotoinen.

Siniteho, vahvistimen antoteho jatkuvalla sinisignaalilla.

Skating, katso luisteluilmiö.

Skip, (kappaleen) ohitus.

Slew rate, muutosnopeus, vahvistimen kyky toistaa nopeita jännitteenmuutoksia.

Sointitasapaino, eri korkuisten äänten toistuminen toisiinsa verrattuna.

Solid State, puolijohtein toimiva (laite).

Sound, ääni.

Sound Field Processor, äänikenttäprosessori, katso tilaprosessori.

Soundi, sointisävy.

Source, äänilähde.

Source direct, esivahvistimessa tai yhdistetyssä vahvistimessa yleensä kytkentä ohi sävynsäätöpiirien.

SPDIF, (Sony/Philips Digital Interface Format), yleisin liitäntätapa digitaalisen äänisignaalin siirrossa, sähköisessä välityksessä liitin koaksiaalinen RCA, optisessa Toslink.

Speaker, kaiutin.

Spectrum analyzer, katso spektrianalysaattori.

Speed, nopeus, tarkoittaa joko nauhannopeutta tai levyn kierrosnopeutta.

Spektrianalysaattori, laite, joka mittaa samanaikaisesti eri taajuusalueiden voimakkuustasoja.

Spike, piikki.

SPL, Sound Pressure Level, äänenpainetaso, äänenvoimakkuus.

Square wave, katso suorakulma-aalto.

Squawker, kaiuttimen keskiäänielementti.

Stand by, valmiustila.

Standing wave, katso seisova aalto.

State of the art, huipputason laitteista käytettävä nimitys.

Stereofonia, suunta- ja tilavaikutelmaa välittävä äänentoistojärjestelmä.

Stroboskooppi, sykkivällä valolla valaistu kiekko, jonka viivojen avulla voi tarkistaa levysoittimen pyörintänopeuden.

Stylus, äänirasian neula.

Subcarrier, katso apukantoaalto.

Subcode, katso alikoodi.

Subsonic, kuuloalueen alapuolella olevat taajuudet, infraäänet, vahvistimissa aliäänisuotimen kytkin.

Subwoofer, lisäbasso, kaiutin, joka toistaa vain matalimpia ääniä.

Suodin, sähköinen piiri, jonka tehtävänä on muuttaa signaalin taajuusvastetta.

Suorakulma-aalto, mittaustekniikassa käytettävä signaali, jonka aaltomuoto on suorakulmainen.

Suoraveto, levysoittimen tai nauhurin pyöritysmekanismi, jossa ei käytetä välipyöriä tai -hihnoja.

Suora ääni, ääni, joka saapuu äänilähteestä tarkastelupaikkaan lyhintä tietä, heijastumatta välillä.

Super Audio CD, katso SACD.

Supply reel, nauhurin (tai kasetin) antava kela.

Surround, ympäröidä. 1. Jossakin vahvistimissa keinotekoinen tilantunnun tehostus. 2. Kaiuttimessa kartion tai kalvon joustava reunus.

Surroundkanava, takakanava.

Suuntaavuus, kaiuttimen ominaisuus, joka kuvaa kuinka suuri osa kokonaisäänestä kohdistuu kuuntelusuuntaan.

Suuntaavuusindeksi, suuntaavuuden suuruuden ilmaisutapa, maksimisuunnan äänenvoimakkuuden ja keskimääräisen äänenvoimakkuuden (samalla etäisyydellä) ero desibeleissä.

Suuntakuvio, kaiuttimen, mikrofonin tai antennin herkkyys suunnan mukaan esitettynä.

S-VHS, Super VHS, erottelukykyisempi ja tarkempi muunnos VHS:stä.

S-video, videosignaalin kuljetusmuoto, jossa väri ja kirkkausinformaatio kuljetetaan erillisillä johtimilla. Käytössä S-VHS-, Hi8- ja DV-videonauhureissa sekä DVD-soittimissa.

Switch, kytkin.

Synthesizer, katso syntesoija.

Syntesoija, piiri tai laite, joka synnyttää tarkasti halutun taajuuden vertailemalla kideohjatun oskillaattorin taajuuteen.

Sähköstaattinen kaiutin, kaiutin, jossa kalvo saadaan värähtelemään sähkökentän avulla.

Särö, poikkeamat alkuperäisestä signaalista, tavallisesti nimenomaan signaaliin kuulumattomat taajuudet, jotka ovat yksittäisten äänten kerrannaisia tai useiden äänten sekoitustuloksia.

Säästökoodaus, joissakin digitaalisissa tallentimissa (esim. DVD ja MiniDisc) käytettävä menetelmä, jolla tallennettavaa tietoa ja sen viemää tilaa voidaan vähentää.

Taajuus, värähtelyjen lukumäärä aikayksikköä kohti.

Taajuuskorjain, laite, jolla taajuusvastetta voidaan muokata.

Taajuusmodulaatio, radiolähetyksen periaate, jossa kantoaallon taajuutta muutetaan äänisignaalin tahdissa, käytetään ula-alueella.

Taajuusvaste, eri taajuuksien suhteellinen toistovoimakkuus.

Takaisinkytkentä, signaalin kierrättäminen takaisin säätöä ja ohjausta varten.

Takakanavat, huoneen sivuilta tai takaa toistettavat kanavat monikanavaisessa äänentoistossa.

Take-up reel, nauhurin (tai kasetin) ottava kela.

Tangentiaalivarsi, katso lineaarivarsi.

Tape, ääninauha, nauhurin liitäntä.

Tape deck, nauhuri, jossa ei ole kaiuttimia eikä päätevahvistinta.

Tape in, vahvistimen ottoliitäntä nauhurin toistoa varten.

Tape monitor, katso nauhatarkkailu.

Tape out, vahvistimen antoliitäntä nauhurin äänitystä varten.

Tape recorder, nauhuri.

Tasapainosäädin, säädin, jonka avulla voi muuttaa kanavien välistä voimakkuussuhdetta.

Tavu, digitaalitekniikassa kahdeksan bittiä.

TBC, Time Base Corrector, aikavirhekorjain, parantaa epävakaata videosignaalia ja vähentää kuvan pystylinjojen värinää.

Tehokaistanleveys, taajuusalue, jolla vahvistimen suurin teho tietyllä säröllä on vähintään puolet ilmoitetusta.

Tehovaste, kaiuttimen kaikkiin suuntiin säteilemän äänienergian yhteinen taajuusvaste.

Terminal, kaiutinkaapelin liitin.

Terssi, taajuuksien suhde 1:1,25, myös musiikkiopissa vastaava sävelten ero.

THD, Total Harmonic Distortion, harmoninen kokonaissärö, jossa kaikki särötaajuudet ovat mukana.

Thermal protection, ylikuumenemissuoja.

Three-head recorder, kolmiäänipäinen nauhuri.

Three-way speaker, katso kolmitiekaiutin.

THX, Lucasfilm-yhtiön myöntämä luokitus elokuva- ja kotiteatterilaitteille.

Tilaprosessori, laite, joka synnyttää erilaisille musiikin esitystiloille ominaisia viivästyneitä ääniä ja jälkikaiuntaa.

TIM, katso transienttisärö.

Timbre, musiikki-instrumentin sointisävy.

Time constant, katso aikavakio.

Timer, katso ajastin.

TOC, Table of Contents, ohjelmatietojen luettelo, joka on tallennettuna CD- ja MD-levyjen sisäreunaan.

Toistopyyhintä, äänitteen osittainen pyyhkiytyminen nauhaa toistettaessa.

Toistopää, nauhurin äänipää, joka muuttaa nauhalle tallennetun vaihtelevan magneettikentän sähkövärähtelyiksi.

Tonearm, katso äänivarsi.

Tone, äänensävy.

Tone bypass/defeat, kytkin, joka poistaa sävynsäätimet toiminnasta.

Tone burst, katso purske.

Torvikaiutin, kaiutin, jossa vähitellen laajenevaa kanavaa käytetään herkkyyden suurentamiseen. Keski- ja korkeilla taajuuksilla torven avulla voidaan saada haluttu suuntaavuus.

Toslink, optisessa muodossa siirrettävän digitaalisignaalin yleisin liitäntätapa.

Track, katso raita.

Tracking ability, (äänirasian neulan) seurantakyky. Katso seurantakyky.

Tracking error, äänirasian kulmavirhe. Katso kulmavirhe.

Tracking force, katso neulanvoima.

Transducer, laite, joka muuntaa signaalin olomuodosta toiseen esim. sähkövärähtelyistä ääneksi.

Transformer, katso muuntaja.

Transient, transientti, äkillinen muutos signaalijännitteessä, iskuääni.

Transient response, transienttitoisto, iskuäänitoisto.

Transienttisärö, vahvistimessa syntyvä särö, hetkellinen leikkautuminen, joka johtuu takaisinkytkentäpiirien viiveestä.

Transienttitoisto, laitteen kyky toistaa nopeasti muuttuvia signaaleja.

Transistori, puolijohdekomponentti, jota käytetään signaalin vahvistamiseen.

Transmissiolinja, kaiuttimen kotelointiperiaate, jossa elementin takana on pitkä, yleensä ulos avautuva kanava.

Treble, diskantti, korkeiden äänten alue.

Tuner, katso viritin.

Tuning, viritys.

Turnover, katso käännepiste.

Turntable, (vinyyli)levysoitin, myös pelkkä levynpyöritin.

Tweeter, kaiuttimen korkeaäänielementti, diskanttikaiutin.

Twinlead, antennijohto, jossa on kaksi johdinta vierekkäin.

Two-head recorder, nauhuri, jossa on yhdistetty äänitys- ja toistopää.

Two-way speaker, katso kaksitiekaiutin.

T4P, vakioitu äänirasian pistokiinnitys.

Ula, ultralyhyet aallot, hifitasoisten radiolähetysten alue, 87,5 - 108 MHz.

Unweighted, painottamaton.

Usable sensitivity, pienin antennisignaali, jolla viritin voi saavuttaa 30 dB:n häiriöetäisyyden.

V, sähköjännitteen mittayksikön, voltin lyhenne.

Vaaleanpunainen kohina, mittaussignaalina käytettävä kohina, jonka voimakkuus on jokaisella oktaavilla yhtä suuri.

Vahvistin, sähköjännitettä suurentava piiri tai vastaavaa tehtävää varten suunniteltu hifilaitteiston osa.

Vaihe, aaltoliikkeen kohta (pienimmän ja suurimman arvon välillä) tarkasteluhetkellä.

Vaiheenkääntö, signaalin napaisuuden vaihtaminen niin, että absoluuttinen vaihe (napaisuus) muuttuu päinvastaiseksi.

Vaiheistus, laitteiden kytkeminen ottaen huomioon äänisignaalin napaisuuden. Vaiheistus on oikea, kun molemmissa kaiuttimissa kartiot liikkuvat tahdissa samaan suuntaan.

Vaihesiirto, signaalin viivästymisen aiheuttama keskinäisen vaiheen muuttuminen.

Vaimennuskerroin, vahvistimen kuormitusimpedanssin ja kaiutinannon sisäisen impedanssin suhde. Suuri vaimennuskerroin merkitsee periaatteessa, että vahvistin pystyy hallitsemaan tarkasti kaiuttimen toistoa.

Valkoinen kohina, kohina, joka sisältää kaikkia taajuuksia yhtä paljon, oktaavin kaistoissa mitaten voimakkuus lisääntyy aina 3 dB seuraavaksi ylempään oktaaviin siirryttäessä.

Vapaakenttävaste, (kaiuttimen) taajuusvaste akustisesti avoimessa tilassa, esim. kaiuttomassa huoneessa.

Varhainen heijastus, äänen heijastus, joka saapuu kuuntelupaikalle enintään muutama millisekunti suoraan äänilähteestä tulleen signaalin jälkeen.

Variable, muutettavissa oleva, yleensä säädettävän antoliitännän tunnus.

Varoke, sulake, sulava metallilanka, joka suojaa sähkölaitteita ylikuormituksen sattuessa.

Vastakytkentä, vahvistintekniikassa käytettävä menetelmä, jossa signaalia johdetaan vastakkaisessa vaiheessa myöhemmistä asteista aikaisempiin, vähentää taajuusvasteen poikkeamia ja säröä etenkin jatkuvalla signaalilla.

Vastus, sähköinen rakenneosa, joka vastustaa sähkön kulkua samalla tavalla eri taajuuksilla, myös sähkövastusta kuvaava suure.

Vent, bassorefleksikaiuttimen viritysaukko tai -putki.

VHS, Video Home System, maailmanlaajuinen kotivideonauhurien standardi.

Vibration, värähtely.

Video 8, videokameroissa käytettävä 8-milliä leveä nauhaformaatti.

Videosignaali, kuvasignaali.

Viimeistely, lopullisen sisällysluettelon luominen äänitettäville CD-levyille.

Viistopyyhkäisy, mm. DAT- ja videonauhureissa käytetty periaate, jossa pyörivään rumpuun kiinnitetyt äänipäät pyyhkäisevät nauhaa pitkin viistosti.

Virheenkorjaus, menetelmä, jolla signaalin puutteellisen tai väärän luennan vaikutukset voidaan poistaa digitaalisessa äänentoistossa.

Viritin, radiolähetysten vastaanottoon tarkoitettu hifilaitteiston osa.

Virtual Surround, elektroninen signaalinkäsittely, joka tuottaa vaikutelman ympäröivästä äänikentästä, vaikka kaiuttimia on vain kaksi.

Voice coil, kaiuttimen puhekela. Katso puhekela.

Voltage, (sähkö)jännite.

Volume, äänenvoimakkuus.

VTA, Vertical Tracking Angle, äänirasian neulan pystykulma tulisi olla sama kuin levyn kaiverruksessa käytetyn terän kulma, 20 astetta.

VU-mittari, ammattikäytössä tietyllä tavalla toimiva tasonmittari, hifilaitteissa yleensä keskiarvoa näyttävä äänitystason mittari.

Välitaajuus, taajuus, jolle viritin muuttaa vastaanotetun kantoaallon vahvistusta ja suodatusta varten, yleensä 10,7 MHz.

Välitaajuusvaimennus, virittimen kyky vaimentaa välitaajuutta vastaavia radioaaltoja.

Värinä, tiheä nopeudenvaihtelu, joka tekee äänen epäpuhtaaksi, ilmenee lähinnä C-kasettinauhureissa.

Värittyminen, sointisävyn haitallinen muuttuminen esim. taajuusvasteen poikkeamien tai jälkivärähtelyjen seurauksena.

W, tehon mittayksikön, watin lyhenne.

Wave, aalto.

Waveform, aaltomuoto.

Weighted, painotettu (mittaus). Katso painotettu mittaus.

White noise, katso valkoinen kohina.

Woofer, kaiuttimen matalataajuuselementti, bassokaiutin.

Wow, katso huojunta.

WRMS, Weighted RMS, huojunnan painotettu mittaus, jossa mittari osoittaa keskimääräistä tehollisarvoa.

XLR-liitin, kolminapainen, lukittuva liitin, jota käytetään lähinnä ammattiäänentoistossa. Mahdollistaa balansoidun liitännän. Katso balansoitu.

Ylikuuluminen, signaalin vuotaminen kanavasta toiseen, ilmaistaan kanavaeron avulla.

Yliohjaustaso, signaalitaso, jolla yliohjautuminen alkaa.

Yliohjausvara, signaalin nimellistehon (esim. tasonmittareiden 0-tason) ja yliohjaustason ero.

Yliohjautuminen, signaalitason kasvaminen niin suureksi, ettei laite toimi enää tarkoitetulla tavalla, esim. ääni säröytyy.

Z, vaihtovirtavastuksen, impedanssin tunnus.

Äänikenttäprosessori, katso tilaprosessori.

Äänipää, magneettipää, jota käytetään esim. nauhureissa äänen tallentamiseen ja toistamiseen.

Äänirasia, levysoittimen osa, joka muuttaa uran mutkittelut niitä vastaaviksi sähkövärähtelyiksi.

Äänivarsi, levysoittimen osa, johon äänirasia on kiinnitetty.

Tämän sanaston lähde: HIFI Viihde-elektroniikan osto-opas 2001.